Liesjärven työväentalo
Liesjärven työväentalo | |
---|---|
Osoite |
Syrjäläntie 201, 31350 Liesjärvi |
Sijainti | Liesjärvi, Tammela |
Valmistumisvuosi | 1917 |
Rakennuttaja | Liesjärven Työväenyhdistys ry |
Omistaja | Liesjärven Työväenyhdistys ry |
Runkorakenne | hirsi |
Julkisivumateriaali | lauta |
Kerrosluku | 1 |
Kerrosala | 240 m² |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Liesjärven työväentalo on Tammelan kunnan Liesjärven kylässä sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liesjärven työväenyhdistys perustettiin vuonna 1909. Vuokrasopimus solmittiin 1.1.1914 tontista, jolle työväentalo rakennettiin. Rakennusmateriaaleiksi ostettiin muun muassa haapoja Metsähallituksen mailta. Taloa rakennettiin vuosien 1915–1916 aikana talkoilla. Mukana oli ajoittain jopa sata henkeä.[1] Talo valmistui vuonna 1917.[2]
Sisällissodan aikaan talolla oli miehiä vartiossa, mutta talo ja yhdistyksen omaisuus saivat ilmeisesti kuitenkin olla rauhassa.[1]
1960–1970-luvuilla talon ylläpitäminen oli ajoittain hankalaa, ja sen myymisestäkin keskusteltiin mutta ei kuitenkaan myyty. Vuonna 1976 talossa syttyi tulipalo, jonka alkusyy oli epäselvä. Se ei kuitenkaan palanut kokonaan, vaan oli korjattavissa. Korjaustyöt tehtiin talkoilla, ja tukkeja saatiin lahjoituksina naapurikylistäkin.[1] Nykyään (2023) talo on edelleen Liesjärven työväenyhdistyksen omistuksessa.[3]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuaikoina talolla järjestettiin erilaisia yleisötilaisuuksia, joista tunnetuimpia olivat rusetti-iltamat. Niissä osallistujille myytiin punainen rusetti rintaan laitettavaksi. Rusetti-iltamissa oli ohjelmana muun muassa näytelmiä, kuvaelmia, runolausuntaa ja musiikkia sekä tanssia. Myöhemmin taloa on käytetty perhe- ja muiden juhlien tapahtumapaikkana. Siellä on pidetty kylän yhteisiä kesäjuhlia, tervajuhlia, pikkujouluja, metsästysseuran peijaisia ynnä muuta.[1] Talolla on näytetty myös elokuvia ainakin 1980-luvulla.[2] Talo on mielletty kylän yhteiseksi kokoontumispaikaksi yli puoluerajojen.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo on hirsirunkoinen ja lautavuorattu, punaiseksi maalattu ja harjakattoinen. Siihen kuuluu ravintola, keittiö, eteinen, juhlasali näyttämöineen sekä varastotilaa. Alun perin siinä oli myös asuinhuone vahtimestaria varten. Taloa laajennettiin 1940-luvun lopulta vuoteen 1956 saakka kestäneillä töillä, ja vuonna 1960 uudistettiin ravintolaa. Samalla talo sähköistettiin uudelleen, sillä yhdeksän vuotta aiemmin sieltä oli päätetty poistaa sähkövalot ja korvata ne öljylampuilla.[1]
1970-luvun alussa yhdistys sai Sosialidemokraattiselta puoluetoimikunnalta avustusta kattopeltien hankkimiseen, ja muutakin remonttia tehtiin. Vuoden 1976 tulipalon myötä remontointiin oli jälleen tarvetta. 1990-luvulla tehtiin vielä keittiöremontti, ja taloa maalattiin. Sisävessa saatiin vuonna 1999, mihin yhdistys sai avustusta opetusministeriöltä.[1] Talon kokonaispinta-ala on noin 240 m².[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Pohjakallio, Lauri: Lounaishämäläisiä työväentaloja. Julkaisussa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys Vuosikirja 68. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1999. ISSN 0359-1832
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ a b Liesjärven työväentalo liesjärvi.fi. Viitattu 11.1.2023.