Lieksajärvi
| Lieksajärvi Лексозеро, Leksozero |
|
|---|---|
 Lieksajärven ulappaa Repolan kohdalla. |
|
| Valtiot | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Mujejärven piiri |
| Paikkakunta | Repola, Lentiera |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö |
| Järveen tulevat joet | Virta, Pieninkäjoki |
| Laskujoki | Suulajoki |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 174 m |
| Pituus | 27,3 km |
| Leveys | 13,2 km |
| Rantaviiva | 168 km |
| Pinta-ala | 166 km² |
| Tilavuus | 1,4 km³ |
| Keskisyvyys | 8,5 m |
| Suurin syvyys | 34,2 m |
| Valuma-alue | 3 280 km² |
 Lieksajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lieksajärvi[1] (ven. Лексо́зеро, Leksozero) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan ja Lentieran kunnissa Venäjällä. Sen vesialueen pinta-ala on 166 neliökilometriä, keskisyvyys 8,5 metriä, tilavuus 1,4 kuutiokilometriä ja valuma-alueen laajuus 3 280 neliökilometriä.[2]
Lieksajärvi saa puolet vesimäärästään sen lounaispuolella sijaitsevasta Torasjärvestä, johon se yhtyy Virta (ven. Virda) -nimisen kapeikon kautta. Muut reitit tulevat lännen Talvislahdesta (Talvislakši) ja idän Vuosjärvestä (Vožjarvi). Etelässä järveen tulee Pieninkäjoki (Peninga). Lieksajärvi laskee Sunnansalmen (Šunnanšalmi) kautta Karkiejärveen (Kargiozero)[3] ja edelleen Lieksanjoen reitille Suulajokeen (Sula)[2].
Luoteis-kaakkoissuuntaisen Lieksajärven mutkitteleva rantaviiva muodostaa monia avoimia ja suljettuja lahtia[3]. Järvessä on yli sata saarta, joiden yhteispinta-ala on 12,5 neliökilometriä[2]. Metsien ympäröimät matalat rannat ovat etupäässä kivisiä ja kallioisia. Paikoin esiintyy lyhyitä hiekkarantoja.[3]
Lieksajärven pohjan korkeuserot ovat huomattavat. Kaksi kolmasosaa järvestä on alle kymmenen ja neljäsosa 10–20 metriä syvää. Yli 30 metrin syvyyksiä on keski- ja pohjoisosissa. Paikoin esiintyy kivien muodostamia kareja. Pohjaa peittää pääosin muta ja rantavyöhykkeellä kivet, kalliot ja hiekka. Mutaan on sekoittunut järvimalmia.[3]
Lieksajärvi jäätyy yleensä marraskuun puolessavälissä ja vapautuu jäistä toukokuun keskivaiheilla. Pintavesi lämpenee heinäkuussa 20:een ja rantojen lähellä jopa 26 asteeseen. Vesi on kellertävää[3] ja hyvälaatuista. Näkösyvyys on keskimäärin 4,4 metriä.[2]
Noin neljäsosa rantavyöhykkeestä on vesikasvillisuuden peitossa[3]. Yleisiä kasvilajeja ovat järviruoko, järvikaisla, järvikorte, ahvenvita, uistinvita, vesitatar, ulpukka, suomenlumme, tummalahnanruoho, vesisammalet ja näkinpartaislevät[2].
Määrällisesti melko vähäinen pohjaeliöstö koostuu etupäässä vesihyönteisistä ja nilviäisistä. Kuoriäyriäisiä ei Lieksajärvessä ole lainkaan. Tärkeimmät kalalajit ovat muikku, siika ja ahven.[3] Muita lajeja ovat taimen, harjus, hauki, särki, salakka, lahna, säyne, seipi, mutu, made, kuha ja kiiski. Järvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta.[2]
Lieksajärven luoteisrannalla sijaitsee Repolan kylä ja Karkiejärven rannalla Kiimanvaaran taajama[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eksonyymit Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.6.2022.
- ↑ a b c d e f g Ozjora Karelii: Spravotšnik, s. 194–195. Petrozavodsk: Karelski nautšnyi tsentr RAN, 2013. ISBN 978-5-9274-0450-6 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g Informatsionnaja sistema Ozjora Rossii Institut ozerovedenija RAN. Viitattu 15.6.2022.