Tummalahnanruoho
| Tummalahnanruoho | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Liekomaiset Lycopodiophytina |
| Luokka: | Isoëtopsida |
| Lahko: | Isoëtales |
| Heimo: | Lahnanruohokasvit Isoëtaceae |
| Suku: | Lahnanruohot Isoëtes |
| Laji: | lacustris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Isoëtes lacustris |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tummalahnanruoho (Isoëtes lacustris) on lahnanruohokasvien heimoon kuuluva, veden alla kasvava erilaisitiöinen vesisanikkainen.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monivuotisen tummalahnanruohon varsi on lyhyt, pysty ja mukulamainen. Juuret ovat ruskeita. Tummanvihreät, ontot ja jokseenkin suorat lehdet kasvavat tiheänä ruusukkeena. Lehdet ovat 3–15 cm pitkiä ja 1–3 mm leveitä, suora- tai käyräkärkisiä, kielekkeellisiä, äimämäisiä ja lyhytsuippuisia. Jäykät lehdet jäävät vedestä nostettaessa haralleen. Isoitiöpesäkkeet ovat uloimpien lehtien tyvillä tupeksi levinneen kannan suojissa. Kooltaan ne ovat 0,5–0,7 mm, epäsäännöllisen harjuisia ja likaisenvalkoisia. Pikkuitiöpesäkkeet sijaitsevat keskimmäisten lehtien tyvillä. Suomessa tummalahnanruohon itiöt valmistuvat heinä-syyskuussa.[2][3]
Tummalahnanruoho muistuttaa hyvin paljon vaalealahnanruohoa (Isoëtes echinospora). Lajit voivat myös risteytyä keskenään.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tummalahnanruoho on eurooppalainen laji, jonka päälevinneisyysaluetta ovat Tanska, Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjän Karjala, Skotlanti ja Irlanti. Lisäksi sitä tavataan muualla Euroopassa harvinaisena siellä täällä Pohjois-Espanjasta Länsi-Venäjälle sekä Islannissa. Euroopan ulkopuolella lajia on tavattu Grönlannissa ja Japanissa.[4] Suomessa tummalahnanruohoa kasvaa paikoitellen yleisenä koko maassa. Laji on kuitenkin harvinaistunut 1900-luvulla.[5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tummalahnanruoho kasvaa vesistön pohjassa melko syvässä vedessä, toisinaan yli metrin syvyydessä kovalla mineraalimaapohjalla. Tyypillisiä kasvuvesistöjä ovat karunpuoleiset kirkasvetiset järvet. Joskus lajia esiintyy vähäsuolaisessa murtovedessä ja hitaasti virtaavissa joissa.[2][3]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tummalahnanruohoa kasvatetaan myös akvaariokasvina.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ursing, Björn; Wanntorp Hans-Erik; Hiitonen, Ilmari [kääntäjä]; Kurtto, Arto [toimittaja]; Helyranta, Leena [toimittaja]: Otavan värikasvio, uudistettu laitos. Otava, 2005. ISBN 9789511196631
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maiz-Tome, L.: Isoëtes lacustris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 40.
- ↑ a b Otavan värikasvio 2005, s. 30.
- ↑ a b Den virtuella floran: Styvt braxengräs (ruotsiksi) Viitattu 1.9.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tummalahnanruohon levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 1.9.2011.
- ↑ Aquahoito.info Viitattu 1.9.2011.