Lev Golitsyn

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lev Sergejevitš Golitsyn)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lev Golitsyn.
Golitsynin muistomerkki Novyi Svitin viinitilalla Krimin niemimaalla.
Lev Golitsyn venäläisessä postimerkissä vuonna 2020.

Lev Sergejevitš Golitsyn (ven. Лев Серге́евич Голи́цын; 24. elokuuta 1845 Masovia, Kongressi-Puola - 26. joulukuuta 1915 Feodosija, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen ruhtinas, keisarillisten viinitilojen johtaja, venäläisen samppanjan kehittäjä ja Abrau-Durso-samppanjan luoja.[1][2][3][4][5]

Uran alkuvaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golitsyn syntyi Golitsynin ruhtinassukuun.[2]

Hän valmistui Pariisin yliopistosta vuonna 1862, jonka jälkeen hän siirtyi työskentelemään Venäjän ulkoministeriön Aasian osastolle vuonna 1864 ja ministeriön Moskovan arkistoon vuonna 1866.[1]

Golitsyn jatkoi oikeustieteen opintoja ja hän valmistui Moskovan keisarillisesta yliopistosta vuonna 1872. Golitsyn jatkoi työskentelyä oikeustieteiden parissa Moskovan yliopistossa.[1][6]

Hän jatkoi opintojaan Leipzigin ja Göttingenin yliopistoissa vuodesta 1872, koska hän tavoitteli uraa oikeustieteen professorina. Matkan aikana hän vieraili Italiassa, Ranskassa ja Saksassa, joissa hän tutustui viinintuotantoon ja viininviljelyyn.[6]

Golitsyn valittiin aateliston johtajaksi Muromissa vuonna 1876. Golitsyn toimi Moskovan keisarillisen arkeologisen seuran kirjeenvaihtajajäsenenä vuodesta 1877.[1]

Venäläisen samppanjan isä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golitsyn osti Novyi Svitin kartanolinnan Krimin niemimaalta vuonna 1878. Hän istutti yli 600 erilaista viiniköynnöstä. Golitsyn valitsi laadukkaimmat viiniköynnökset, jotka kykenivät kasvamaan Krimin niemimaan kasvuympäristössä ja ilmastossa.[2]

Tarinan mukaan Golitsyn oli rakastunut aristokraattitaustaiseen Nadežda Zasetskaan. Golitsyn halusi tehdä vaikutuksen ihastukseensa viiniopin taidoillaan. Zasetskan perhe omisti maata Krimillä. Golitsyn osti maita perheen tilan naapurista tehdäkseen vaikutuksen.[4]

Venäläisiä samppanjoita oli valmistettu 1700-luvulta lähtien, mutta monet tuotemerkit epäonnistuivat tai ranskalaiset tuotemerkit voittivat kilpailun.[2]

Golitsynin ensimmäinen samppanja valmistui 1880-luvun alussa. Kuohuviini saavutti laajan suosion. Venäjän keisari Aleksanteri III nimitti Golitsynin keisarillisten viinitilojen johtajaksi Krimin niemimaalle ja Kaukasukselle vuonna 1891.[2][7]

Golitsyn perusti Massandran viinitilan viinikokoelman Krimin niemimaalla vuonna 1894. Golitsynin viinikokoelma käsittää edelleen puoli miljoonaa pulloa.[8]

Golitsyn sai johdettavakseen Abrau-Durson keisarillisen viinitilan, jonka oli perustanut keisari Aleksanteri II vuonna 1871.[7]

Golitsynin tuottamaa Abrau-Durso-samppanjaa tarjoiltiin Venäjän keisari Nikolai II:n kruunajaisissa vuonna 1896. Samppanja sai oikeuden käyttää keisarillisen suvun vaakunaa etiketissä vuonna 1897 ja samppanja saapui avoimille markkinoille vuonna 1898.[4][7]

Abrau-Durson keisarillinen samppanja oli ainoa tuotemerkki, jonka keisari Nikolai II hyväksyi nautittavaksi. Samppanja saavutti suosiota Venäjän yläluokan keskuudessa.[9]

Ensimmäistä keisarillista samppanjaa myytiin Pietarissa, Moskovassa, Harkovassa, Odessassa, Varsovassa ja Jaltalla. Samppanjaa myytiin Eurooppaan ja Amerikkaan. Abrau-Durson keisarillinen viinitila tuotti puoli miljoonaa pulloa samppanjaa ennen ensimmäistä maailmansotaa.[9]

Golitsynin Novosvetskoje-samppanja voitti Grand Prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Samppanja päihitti ranskalaiset samppanjat.[2][3]

Hän omisti viinikaupan Tverskaja-kadulla Moskovassa.[2]

Golitsyn perusti Feodisijan keisarillisen maatalousseuran vuonna 1900 sekä viininviljelyn ja viinintuotannon komitean vuonna 1901, joka toimi Moskovan keisarillisen maatalousseuran alaisuudessa.[1][6]

Golitsyn vaikutti siihen, että Venäjän viininviljelystä ja viinintuotannosta tuli ammattimaista ja teollista.[6]

Muistaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golitsyn menehtyi vuonna 1915. Hänet haudattiin Novyi Svitin (nyk. Novyi Svit) kryptaan.[1]

Golitsynin museo avattiin Novyi Svitin kartanolinnassa vuonna 1978. Samana vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta samppanjatilan avaamisesta, jossa hän asui 37 vuoden ajan.[4]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Голицын Лев Сергеевич Большая российская энциклопедия. 10.1.2023. Viitattu 5.4.2024. (venäjä)
  2. ↑ a b c d e f g Sofia Polyakova: How Russia made BETTER champagne than the French Russia Beyond. 31.12.2022. Viitattu 5.4.2024. (englanti)
  3. ↑ a b Ассоциация производителей игристых вин - Story of sparkling wine in Russia sparkling-union.ru. Viitattu 5.4.2024.
  4. ↑ a b c d Admin |: Prince Golitsyn’s Award Winning “Crimean Champagne” – Wine, Wit, and Wisdom winewitandwisdomswe.com. Viitattu 5.4.2024. (englanti)
  5. ↑ War, Revolution and Tsarine: How Russia Shaped Champagne | Wine Enthusiast www.wineenthusiast.com. Viitattu 5.4.2024.
  6. ↑ a b c d Лев Сергеевич Голицын МАССАНДРА. Viitattu 5.4.2024. (venäjä)
  7. ↑ a b c About us en.abrau.ru. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Putin & Berlusconi choose 1775 Sherry Wine - Sherry Wines www.sherry.wine. Viitattu 5.4.2024.
  9. ↑ a b Editor-2: Russian Champagne – Комиссия Российской Федерации по делам ЮНЕСКО unesco.ru. Viitattu 5.4.2024. (englanti)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lev_Golitsyn&oldid=22759540”