Leonard Shure
Leonard Shure (10. huhtikuuta 1910 Los Angeles, Kalifornia[1] – 28. helmikuuta 1995 Nantucket, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen pianisti.[2]
Shure syntyi Jack ja Norma Shuren poikana. Kummallakaan hänen vanhemmistaan ei ollut musiikillista taustaa.[1] Shure osoittautui lapsilahjakkuudeksi, joka aloitti varhain julkisen esiintymisen. 15-vuotiaana hän lähti Berliiniin opiskelemaan Artur Schnabelin johdolla. Valmistuttuaan hän jäi Saksaan, jossa työskenteli Schnabelin ensimmäisenä ja ainoana opetusassistenttina. Muodollisen Yhdysvaltain-debyyttinsä Shure teki vuonna 1934 Johannes Brahmsin ensimmäisen pianokonserton esityksellä Serge Koussevitzkyn johtaman Bostonin sinfoniaorkesterin kanssa. Uransa aikana Shure esiintyi myös muiden muassa Leonard Bernsteinin, William Steinbergin ja Dimitri Mitropouloksen johdolla. Hän teki lisäksi usein yhteistyötä George Szellin johtaman Clevelandin orkesterin kanssa. Kamarimuusikkona Shure teki yhteistyötä muiden muassa Budapestin jousikvartetin, sellisti Paul Tortelierin, sopraano Leontyne Pricen ja viulisti Isaac Sternin johdolla.[2]
Shure teki opetustyötä monissa merkittävissä konservatorioissa, joihin kuuluivat Mannes School of Musicissa, Cleveland Institute of Musicissa ja New England Conservatory of Musicissa. Hänen oppilaidensa joukossa pianonsoitossa ja kamarimusiikissa olivat Jerome Rose, Ursula Oppens, Gilbert Kalish, David Del Tredici ja Pinchas Zukerman.[2]
Shurella oli vaimo ja lapsia. Hän kuoli 84-vuotiaana kotonaan nukkuessaan pitkään sairastettuaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
