Lento-onnettomuus
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Määritelmäkappaleessa kaksi virkettä, molemmat virheellisiä tai puutteellisia. Osa sisällöstä ei relevanttia. Iltapäivälehti ei lähteenä häävi. Ym jne |
Lento-onnettomuus on lentokoneen tai muun ilma-aluksen vakava vaurioituminen, johon voi liittyä henkilövahinkoja. Lento-onnettomuuden syynä on lentoturvallisuuden ylläpitämisen epäonnistuminen.
Lento-onnettomuus voi olla seurausta muun muassa inhimillisestä tai teknisestä virheestä, säästä, sabotaasista tai terrori-iskusta.
Matkustajaturvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisesti lentokonevalmistajien ja lentoyhtiöiden mukaan kaikki istumapaikat lentokoneessa ovat yhtä turvallisia.[1]
Eräissä tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että koneen etuosaan kohdistuu maahansyöksyssä suurimmat G-voimat, jolloin penkkirivit voivat repeytyä täysin irti koneen rungosta. Koneen takaosassa G-voima laski puoleen.[1] Koneen keskiosassa lentopetrolin syttyminen palamaan on puolestaan koitunut monien lento-onnettomuudessa osallisina olleiden matkustajien kuolemaksi.
Syyt lento-onnettomuuksiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Planecrashinfon 2 147 lento-onnettomuutta vuosilta 1950–2004 sisältävän internet-sivuston mukaan lento-onnettomuuksien syyt jakautuvat seuraavasti:[2]
- 37 %: lentäjän virhe
- 33 %: syy on jäänyt epäselväksi tai on mahdoton määrittää
- 13 %: tekninen vika
- 7 %: sää
- 5 %: sabotaasi (pommi, kaappaus, alasampuminen)
- 4 %: muu inhimillinen virhe (lennonjohdon virhe, virhe koneen lastauksessa, huolimattomuus koneen kunnossapidossa ym.)
- 1 %: muu syy
Tutkimuksessa ei ollut mukana sotilasilmailun, yleisilmailun ja tilauslentojen onnettomuuksia.
Yhdysvalloissa tapahtui vuonna 2004 kaikkiaan 340 kuolemaan johtanutta yleisilmailun onnettomuutta[3], jotka tapahtuivat eri lennon vaiheissa seuraavasti:
- Törmäys maahan: 10 kappaletta näkölento-olosuhteissa (29 kpl mittarilento-olosuhteissa)
- Lähestyminen ja laskeutuminen: 42 kappaletta (24 kpl)
- Liikehdintä: 48 kappaletta (2 kpl)
- Vaakalento: 34 kappaletta (25 kpl)
- Lentoonlähtö: 49 kappaletta (9 kpl)
Nasan tutkimuksen mukaan vuosina 1988–2011 siviililentokoneiden moottoreissa on tropiikissa esiintynyt ainakin 150 kertaa suihkumoottorin sammuminen lennon aikana sinne kertyneen jään vuoksi enimmillään 41 000 jalan (12,5 km) lentokorkeudessa. Monissa tapauksissa lentäjä on joko saanut moottorin uudelleen käyntiin tai tehnyt onnistuneen pakkolaskun, mutta osa tapauksista on johtanut koneen vaurioitumiseen tai tuhoon.[4]
Huomattavia lento-onnettomuuksia maailmalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo pahimmista lento-onnettomuuksista
Lento-onnettomuudet Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Suomen siviili-ilmailun lento-onnettomuuksista
- Pääartikkeli: Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista (1918–2013)
- Luettelo Suomen siviili-ilmailun lento-onnettomuuksista
- Lentoturmatutkinta
- Luettelo pahimmista lento-onnettomuuksista
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ilta-Sanomat: Lentokoneen kapteeni vastaa: Mikä on lentokoneen turvallisin paikka?" (Arkistoitu – Internet Archive) 8.4.2014. Viitattu 8.4.2014
- ↑ Planecrashinfo
- ↑ FAA:n onnettomuussivusto
- ↑ Airplane Plus Heat Plus Ice Equals Mystery, Spacedaily, 19.8.2011
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Onnettomuustutkintakeskus, Ilmailu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Aviation Safety Network
- Airdisaster.com (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yhdysvaltalainen lento-onnettomuustietokanta v. 1920-