Lenholm
| Lenholm | |
|---|---|
| Natura 2000 -alue: FI0200063 | |
| Suojelun perusteet | |
| Aluetyyppi | SCI |
| Suojeluohjelmat | rantojensuojeluohjelma, MM2L-alue |
| Suojelutilanne |
n. 3 ha valtion luonnonsuojelualue, n. 26 ha yksityinen luonnonsuojelualue[2] |
| Sijainti ja koko | |
| Koordinaatit | |
| Kunta | Parainen |
| Pinta-ala | 129 ha |
| Suojellut lajit | |
| Lintudirektiivin liite I |
Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella |
| Luontodirektiivin liitteen II lajit |
vennajäärä |
Lenholmin luonnonsuojelualue on Varsinais-Suomessa Paraisilla sijaitseva 36 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue. Alueesta 31 hehtaaria muodostavat yksityiset luonnonsuojelualueet, jotka on perustettu vuosina 1986 ja 1987. Loput viisi hehtaaria on vuonna 1992 perustettua valtion lehtojensuojelualuetta, jota hoitaa Metsähallitus.
Lenholmin luonnonsuojelualue kuuluu 129 hehtaarin Lenholmin Natura-alueeseen. Mattholmsfladanin merenlahti kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, ja kaikki nämä yhdessä muodostavat kansainvälisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. Lenholmin luonnonsuojelualue koostuu perinnemaisemista, lehdoista, rantaniittyistä ja kallioista, sekä lähes kahdeksan hehtaarin viljellystä pellosta. Hakamailla laiduntaa kesäisin lampaita ja lehmiä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen kerran Lenholm mainitaan aikakirjoissa keskiajan loppupuolella. 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta peräisin olevalla kartalla Lenholmenissa oli niiton ja laidunnuksen käyttöön tarkoitettuja rantaniittyjä 23,5 tynnyrinalaa eli noin 11 ha. 1800-luvulla paikalla sijaitsi Lofsdalin tilan torppa.
Koko Lenholmin aluetta laidunnettiin 1950-luvulle asti, minkä jälkeen laidunnus jäi vain rantaniitylle ja itäiseen hakaan. Itäistä hakaa on laidunnettu vuosisatoja. Laidunalueita laajennettiin 1980-luvun lopulla sekä vuonna 1998.[3]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lenholmin luonnonsuojelualue sijaitsee sisäsaaristossa hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Suojelualueeseen kuuluu perinnemaisemaa, lehtoja, kangasmetsiä, rantaniittyjä ja kallioita, sekä kahdeksan hehtaaria viljeltyä, osittain nurmella olevaa peltoa.
Lenholm on suojeltu, koska alueella sijaitsee Suomessa harvinaisia tammi- ja metsälehmusvaltaisia hakoja, jalopuulehtoja, ketoja ja rantaniittyjä sekä niille ominaisia kasvi- ja eläinlajeja. Suojelualueet koostuvat valtion 5 hehtaarin lehtojensuojelualueesta ja useista, yhteensä 31 hehtaarin yksityisten maanomistajien luonnonsuojelualueista. Yksityiset suojelualueet rauhoitettiin vuosina 1986 ja 1987 maanomistajien hakemuksesta. Valtion lehtojensuojelualue perustettiin vuonna 1992. Lenholmin luonnonsuojelualue kuuluu 129 hehtaarin Lenholmin Natura-alueeseen. Mattholmsfladan kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, ja kaikki nämä yhdessä muodostavat kansainvälisesti merkittävän suojelukokonaisuuden.
Alueella laiduntava karja pitää puiden taimet ja heinät aisoissa, ja lämpöä sekä valoa vaativa kasvillisuus eliölajeineen saa kasvualaa. Myös karjan sorkanpainaumat ja lanta antavat edellytykset useille sienille, kasveille ja eläimille. Alueelta raivataan myös kuusia perinnemaisemien ja lehtojen monimuotoisuuden suojelemiseksi.[4]
Alueella on tavattu ainakin 29 uhanalaista lajia.[5]
Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen keskiosa on laidunnettua lehtomaista tammikangasta ja länsiosa tammivaltaista tuoretta hakamaata, jossa kasvaa suuria lehmuksia ja tervaleppiä.
Saaristotiessä kiinni oleva hehtaarin kokoinen osa on Suomen näyttävin tammihaka, jossa laidunnus on jatkunut vuosisatoja. Tässä osassa on järeitä tammia ja lehmuksia, ja alueella esiintyy muun muassa paljon keväällä kukkivia kasvilajeja, kuten mukulaleinikkiä, kevätesikkoa ja kevätlinnunhernettä, sekä vaateliaita laidunlajeja, kuten ketopiippoa, heinäratamoa ja pikkuaho-orvokkia. Haan erittäin monipuoliseen lajistoon kuuluvat myös useat uhanalaiset hyönteis-, sieni- ja jäkälälajit.
Suurin osa alueen 29 uhanalaisesta lajista on riippuvainen tammista, joista suurimmat voivat olla jopa 300–450-vuotiaita. Muun muassa tammella kasvavaa jakokultajäkälää tavataan Suomessa ainoastaan Lenholmissa.
.JPG)
Linnusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sienet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lenholm on yksi Suomen tärkeimmistä sienialueista ja sienten suojelun kannalta korvaamaton. Alueella on tavattu valtakunnallisesti uhanalaisia sienilajeja kuten juurto- ja häräntatteja, jotka hyötyvät laiduntamisesta.
Hyönteiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lenholmissa tavattava perhoslajisto on erittäin rikas, ja alueelta tunnetaankin noin 390 perhoslajia.[4]
Harrastusmahdollisuudet ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella on noin kahden kilometrin pituinen tammenlehtitunneksella merkitty luontopolku, jonka varrella on lintutorni. Hakamaiden läpi kulkeva luontopolku kertoo Lenholmenin erityispiirteistä, ja parkkipaikalla on opaste- ja eliötaulut. Liikkuminen luontopolun ulkopuolella on kielletty 15.4.–30.6.[6] Koska luontopolku kulkee laidunalueella, joudutaan laidunaidas ylittämään portaikoilla tai karjan karkaamista estävillä rampeilla. Luontopolku ei sovellu liikuntarajoitteisille.[7]
Pysäköintialueella on opastustaulu ja luontopolun varrella on kuivakäymälä sekä ruokailupaikka. Alueen maastokohteissa ei ole jäteastioita, joten retkeilijän on itse vietävä jätteensä pois. Lisätietoja alueesta saa muun muassa Sinisimpukan luontokeskuksesta.[8]
Kulkuyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lenholmen sijaitsee Paraisten keskustasta noin 9 kilometriä lounaaseen. Se on Seututie 180:en eli Saaristotien varrella, noin viisi kilometriä ennen Paraisten ja Nauvon välistä lauttaa. Luontopolulle on viitoitus Saaristotieltä. Paikalle pääsee muun muassa Helsingistä ja Turusta tulevilla linja-autoilla. Alueella on yksi pysäköintialue, josta luontopolku alkaa.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Metsähallitus: Lenholmin luonnonsuojelualue luontoon.fi. 03.04.2009. Arkistoitu 24.7.2009. Viitattu 14.7.2009.
- ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus: Lenholm 30.10.2007 (Päivitetty). Ymparisto.fi. Viitattu 18.6.2013.
- ↑ Metsähallitus: Lenholmin historia luontoon.fi. 23.10.2007. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 14.7.2009.
- ↑ a b Metsähallitus: Lenholmin luonto luontoon.fi. 23.10.2007. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 15.7.2009.
- ↑ Paraisten kaupunki: Luontopolut lansi-turunmaa.fi. Viitattu 15.7.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Metsähallitus: Lenholmin harrastusmahdollisuudet luontoon.fi. 23.10.2007. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 14.7.2009.
- ↑ Metsähallitus: Lenholmin reitit luontoon.fi. 23.10.2007. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 14.7.2009.
- ↑ Metsähallitus: Lenholmin palvelut luontoon.fi. 3.4.2009. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 15.7.2009.
- ↑ Metsähallitus: Lenholmin kulkuyhteydet ja kartat luontoon.fi. 30.1.2009. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 14.7.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lenholm Wikimedia Commonsissa
- Lenholmin luonnonsuojelualue luontoon.fi. Metsähallitus. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 9.3.2012.
- Lindgren, Leif: Lenholmin luonnonsuojelu- ja lehtojensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus, 1998. sarja B nro 44
- Laaksonen, Juha: Luontoretki: Lenholmin tammimetsässä (esitetty Yle Radio Suomessa) areena.yle.fi. 27.10.2013. Yleisradio Oy. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 7.8.2014.
- Turun Sanomien neliosainen juttusarja vuodenaikojen vaihtumisesta Lenholmin lehdossa:
- Ojanperä, Päivi: Käenpiika voittaa kamppailun kotikolosta ts.fi. 14.5.2006. TS-Yhtymä Oy.[vanhentunut linkki]
- Toivonen, Hanna: Lehdossa ei laiskotella ts.fi. 9.7.2006. TS-Yhtymä Oy.[vanhentunut linkki]
- Ojanperä, Päivi: Vihreä viivyttelee lehdossa ts.fi. 8.10.2006. TS-Yhtymä Oy.[vanhentunut linkki]
- Ojanperä, Päivi: Talvi laskeutui lehtoon ts.fi. 11.2.2007. TS-Yhtymä Oy.[vanhentunut linkki]