Lempi Ahla
Lempi Maria Ahla, o.s. Eskola, nimimerkki Kerttu Karmeli (22. elokuuta 1888 Eura – 1. maaliskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, sukututkija ja suomentaja.[1][2]
Euran pitäjässä Osman tilalla syntyneen Lempi Ahlan vanhemmat olivat kunnallisneuvos Nestori Leander Eskola ja tämän ensimmäinen vaimo Maria Matilda Soupas. Hän oli naimisissa vuodesta 1912 hallintoneuvos Eino Johannes Ahlan (s. 1888) kanssa. Heidän lapsiaan olivat Valtion terveydenhuolto-opiston rehtori Mervi Ahla (s. 1917) ja Weilin & Göösin myyntipäällikkönä ja Helprint Oy:n toimitusjohtajana toiminut Olavi Ahla (s. 1913).[3] [2]
Ahla pääsi ylioppilaaksi Helsingin Uudesta Yhteiskoulusta 1908 ja teki opintomatkan Sveitsiin 1908–1909. Ahla kuuluu kotiseutuyhdistys Satakunnan Killan perustajajäseniin ja kuului pitkän ajan sen johtokuntaan Hän julkaisi vuonna 1935 laajan tutkielman äitinsä kotitalon, Souppaan ratsutilan, historiasta ja äitinsä suvusta. Hän julkaisi kolme nidettä maailmankirjallisuudesta koottuja ajatelmia samoin kuin uskonnollishenkisiä suomennoksia.[3][2]
Ahla keräsi Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten taustatietoja ja oli järjestämässä kaatuneiden suomalaisten hautausta kotimaassa.[2] Hänen veljensä Anto Eskola oli I Suomalaisen Vapaajoukon 1. komppanian päällikkö.[4]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nimellä Lempi Ahla
- Ajatelmia; maailman kirjallisuudesta koonnut Lempi Ahla. Otava 1924, 7. painos 1953
- Nainen: ajatelmia maailmankirjallisuudesta; koonnut Lempi Ahla. Otava 1929, 2. painos 1930
- Sielu: iäisyysajatelmia; maailmankirjallisuudesta koonnut Lempi Ahla. Otava 1931, 2. lis. painos 1950
- Soupas, ratsutila ja suku. Tekijä, Helsinki 1935
- Jumalan pieni köyhä: Franciscus Assisilaisen elämä. Otava 1938
- Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta. 1946
- Krouvilan suku. 1952
- Björnin suku. Vammala 1954
- Eskola-Lukkala suku. Eskola-Lukkalan suku, Vammala 1960
- Nimimerkillä Kerttu Karmeli
- Ristilukki: romaani. Kuva ja Sana, Helsinki 1946
Suomennokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anna L. Jahn: Posliinimaalauksen käsikirja. Otava 1919
- H. Courths-Mahler: Annan sinulle vapautesi. Otava 1920
- H. Courths-Mahler: Ruth : romaani ; saksankielestä suom. Lempi Ahla. Otava 1922 (alkuteos Der Stille See)
- H. Courths-Mahler: Ihminen erehtyy : romaani ; saksankielestä suom. L. A. Otava 1923
- Dora Rappard: Valoisia jälkiä : elämäni muistelmia ; viidennestä saksalaisesta painoksesta suomensi Lempi Ahla. Otava 1927
- Sven Lidman: Vanhojen neitien talo : kertomus pyhimyksistä ja sankareista. WSOY 1928
- Olle Nystedt: Ilta joutuu. Kirjapaja, Helsinki 1957, 4. painos 1961, 10. painos 1972, 14. painos 1981 (alkuteos Det lider mot aftonen)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lempi Ahla SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (Arkistoitu linkki)
- ↑ a b c d 50 vuotta, Uusi Suomi, 22.08.1938, nro 224, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.07.2024
- ↑ a b Hakusanat: Ahla Eino Johannes, Ahla Lempi Maria; Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
- ↑ http://estofennia.eu/viron-vapaussodan-veljeshaudat/
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lempi Ahla : Kirje Karlsbadista, Suomen Kuvalehti, 19.07.1924, nro 29, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
