Helprint

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helprint Oy
Perustettu 1975
Perustaja Lehtimiehet, Uusi Suomi ja Rauma-Repola
Lakkautettu 2019
Toiminta-alue Suomi ja lähialueet
Toimiala painaminen
Tuotteet syväpainotuotteet
Liikevaihto 220 miljoonaa markkaa (1986)[1]
Henkilöstö 550 (1986)[1]

Helprint oli suomalainen painotalo, joka oli erikoistunut suurten painosmäärien syväpainotoimintaan ensin vuodesta 1975 Helsingissä ja vuodesta 1979 Mikkelissä. Helprintin omistajia olivat muun muassa suuret lehtikustantajat, Urpo Lahtisen Lehtimiehet ja Lyytikäisen suvun A-lehdet.

Helprint syntyi maaliskuussa 1975 sanomalehtiyhtiö Uuden Suomen ja Lehtimiehet Oy:n sovittua keskinäisestä toimialarationalisoinnista, kolmantena osapuolena Rauma-Repola. Uusi painoyhtiö muodostettiin yhdistämällä Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapano Oy:n syväpaino ja Hertso. Helsingin Herttoniemessä aloittaneella Helprint Oy:llä oli heti hallussaan yli 70 prosentin osuus Suomen syväpainokapasiteetista ja työntekijöitä noin 500.[2]

Toiminnan siirtyessä 1979 Mikkeliin Helprint tilasi Wärtsilän Järvenpään konepajalta uuden, kaksi kertaa aiempia nopeamman syväpainokoneen, joka kykeni painamaan jopa 60 000 aikakauslehteä tunnissa, paperiradan liikkuessa kilometrin minuutissa[3].

Toiminta kehittyi läpi 1980-luvun niin, että vuonna 1990 Helprint oli Pohjoismaiden suurin syväpaino. Vuonna 1991 yritys sai kauppa- ja teollisuusministeriöltä lähes 12 miljoonan markan investointi- ja käynnistysavustuksen hankkiakseen lisää painokapasiteettia[4]. Helprint panosti vientimarkkinoille ja vastasi suurimmillaan neljäsosaa Suomen painoalan viennistä. Mikkelin painotalossa työskenteli parhaimmillaan 350 ihmistä.[5] Painamista edeltävä sivunvalmistus tapahtui kuitenkin helsinkiläisessä tytäryhtiössä nimeltä Offset-Kopio[1]. Mikkelissä painettiin 1990-luvun loppupuolella muun muassa moskovalaista tv-ohjelmalehteä ja Moskovski Komsomolets -lehden viikkoliitettä amerikkalaisen painojätin R. R. Donnelleyn toimiessa Helprintin edustajana Venäjällä[6].

Vuonna 1997 Helprintin pääomistajiksi tulivat Union Bank of Switzerlandin tytäryhtiö UBS Capital BV ja suomalainen rahastoyhtiö MB Yritysrahoitus, jotka liittivät sen osaksi vasta hankkimaansa ruotsalaista TINA-painokonsernia (Tryckinvest i Norden AB)[7]. Vuosituhannen vaihteen jälkeen painoala kriisiytyi, kun painotyöt siirtyivät halvempiin maihin ja verkkosivustot korvasivat nopeasti painotuotteita. Myös Helprint ajautui vaikeuksiin. Sen osti alkuvuodesta 2019 Erki Katkosild, jonka aikana yritys haettiin konkurssiin ja toiminta päättyi kesällä 2019.[5]

  1. a b c Vientipäällikköä. (Helprint Oy:n työpaikkailmoitus.) Helsingin Sanomat, 27.4.1986, s. 88. Näköislehti (maksullinen).
  2. Helprint aloitti toimintansa. Helsingin Sanomat, 22.3.1975, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
  3. Helprintille Wärtsilän painokone. Helsingin Sanomat, 20.5.1978, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
  4. Painotalo Helprint Oy sai 11,8 miljoonan markan avustuksen. Helsingin Sanomat, 7.7.1991, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  5. a b Petri Vironen: Maineikkaalla painotalolla karu loppu yle.fi, uutiset. 21.12.2019. Viitattu 21.12.2019.
  6. Hakala, Pekka: Painotalojen itävienti tasaantui. Helsingin Sanomat, 17.7.1997, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
  7. Sipilä, Annamari: Helprintille uusi omistaja ja itsenäinen tulevaisuus. Helsingin Sanomat, 23.8.1997, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.