Lehtoarho
| Lehtoarho | |
|---|---|
 Lehtoarhon kukka. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kohokkikasvit Caryophyllaceae |
| Suku: | Hippuarhot Moehringia |
| Laji: | trinervia |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Lehtoarho (Moehringia trinervia) on lähinnä Euroopassa tavattava, valkokukkainen varjoisten metsien kohokkikasvi.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehtoarho kasvaa 10–20 cm pitkäksi. Sen varret ovat rentoja tai kohenevia ja karvaisia. Lehdet ovat 1–3 cm pitkiä, puikeita, suippoja, ripsilaitaisia ja selvästi kolmesuonisia. Alemmat lehdet ovat selvästi ruodillisia, ylemmät lähes ruodittomia. Kukat ovat yksittäin haarojen päissä. Kukassa on viisi terä- ja verholehteä. Terälehdet ovat kynnettömiä, ehyitä ja väriltään valkoisia. Suipot, 1–3-suoniset verholehdet ovat 4–5 mm pitkiä, eli teriötä ja kotaa pitempiä. Emiö on kolmelehtinen, heteitä on 8–10 kappaletta. Lehtoarho kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Hedelmä on kuusiliuskaisesti aukeava kota. Siemenet ovat sileitä, mustia ja niissä on pieni valkoinen rasvalisäke. Lehtoarho on tavallisesti yksivuotinen tai ylitalvinen. Toisinaan esiintyy myös kaksivuotisia tai lyhytikäisiä monivuotisia yksilöitä.[1]
Lehtoarho muistuttaa aika paljon toista kohokkikasvia, pihatähtimöä (Stellaria media).[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtoarhon päälevinneisyysalue on Eurooppa, jossa sitä kasvaa koko mantereella Venäjän kaakkois- ja pohjoisosia sekä Fennoskandian pohjoisosia lukuun ottamatta. Lisäksi lajia tavataan muutamin paikoin Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Iranissa, Kaukasuksella, Keski-Siperiassa sekä kaukana muusta levinneisyysalueesta Japanissa.[2] Suomessa lehtoarho on yleinen laji Etelä- ja Itä-Suomessa sekä Pohjanlahden rannikolla Raahen korkeudelle saakka. Keski-Suomessa ja Kainuussa laji on harvinaisempi. Lajin pohjoisimmat havainnot ovat Oulun korkeudelta.[3] Laji kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtoarho on tyypillinen varjoisten tuoreiden metsien kasvi. Sitä tavataan etenkin rehevillä kivikkorinteillä, lehtokallioilla, sammaleisilla kivillä ja puronvarsilla. Lisäksi lajia kasvaa erilaisilla avoimilla paikoilla kuten hakkuuaukeilla, tienvarsilla ja joutomailla.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 103, 105.
- ↑ a b Den virtuella floran: Skogsnarv (myös levinneisyyskartat) (ruotsiksi) Viitattu 1.3.2012.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Lehtoarhon levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 1.3.2012.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 105.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2022: Lehtoarhon (Moehringia trinervia) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Lehtoarho (Moehringia trinervia)
- LuontoPortti: Lehtoarho (Moehringia trinervia)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Moehringia trinervia - lehtoarho
- ITIS: Moehringia trinervia (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Moehringia trinervia (englanniksi)
- Flora of China: Moehringia trinervia (englanniksi)