Lee Kiefer
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Kiefer vuonna 2014 | |||
Maa: Yhdysvallat | |||
Naisten miekkailu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Tokio 2020 | Yksilö | |
Kultaa | Pariisi 2024 | Yksilö | |
Kultaa | Pariisi 2024 | Joukkue | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Wuxi 2018 | Joukkue | |
Hopeaa | Leipzig 2017 | Joukkue | |
Pronssia | Catania 2011 | Yksilö | |
Pronssia | Budapest 2019 | Joukkue |
Lee Kiefer (s. 15. kesäkuuta 1994 Cleveland) on yhdysvaltalainen florettimiekkailija, lajin maailmanmestari ja olympiavoittaja.
Kiefer on kilpaillut neljästi olympialaisissa: Lontoossa 2012, Riossa 2016, Tokiossa 2020 ja Pariisissa 2024. Lontoon yksilökilpailussa hän pääsi aloittamaan suoraan toiselta kierrokselta. Hän voitti ensin kanadalaisen Monica Petersonin 15–10 ja tämän jälkeen eteläkorealaisen Jeong Gil-Okin 15–13. Puolivälierissä italialainen Arianna Errigo oli parempi pistein 15–10.[1] Joukkuekilpailussa Yhdysvallat hävisi puolivälierissä Etelä-Korealle 45–31.[2] Rion yksilökilpailussa Kiefer voitti ensimmäisessä ottelussa libanonilaisen Mona Shaito 15–3, mutta hävisi kolmannella kierroksella kiinalaiselle Liu Yongshille 15–9.[3] Tokion yksilökilpailussa Kiefer voitti kultaa voitettuaan loppuottelussa hallitsevan olympiavoittajan Inna Deriglazovan pistein 15–13.[4] Hän puolusti onnistuneesti kultaansa Pariisissa, jossa hän voitti loppuottelussa Lauren Scruggsin pistein 15–6.[5] Kiefer ja Scruggs olivat lisäksi mukana Yhdysvaltain joukkueessa, joka voitti floretin joukkuekilpailun.[6]
Kiefer on kilpaillut MM-kilpailuissa vuodesta 2009 lähtien. Ensimmäisen MM-mitalin hän saavutti vuonna 2011 Catanian MM-kilpailuissa, kun hän oli kolmas yksilökilpailussa. Tämän lisäksi hänellä on joukkuekilpailuista MM-kultaa (2018), MM-hopeaa (2017) ja MM-pronssia (2019). Hänellä on lisäksi Pan-Amerikan kisoista viisi kultaa, joista kolme yksilökilpailusta sekä yksi hopea joukkuekilpailusta.[7]
Elokuussa 2024 Kiefer oli FIE:n maailmanrankingissa ensimmäisenä.[8]
Miekkailun lisäksi hän on suorittanut opintoja lääketieteessä Kentuckyn yliopistossa.[9] Hän on naimisissa floretin olympiamitalisti Gerek Reinhardtin kanssa ja harjoittelee yhdessä tämän kanssa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 2012 Summer Olympics - Foil, Individual, Women Olympedia. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
- ↑ 2012 Summer Olympics - Foil, Team, Women Olympedia. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
- ↑ 2016 Summer Olympics - Foil, Individual, Women Olympedia. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Boren, Cindy: An American medical student from a fencing family wins a historic gold medal 25.7.2021. The Washington Post. Viitattu 27.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Peter, Josh: USA finishes 1-2 in fencing: Lee Kiefer, Lauren Scruggs dominate foil 28.7.2024. Pariisi: USA Today. Viitattu 28.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Kilgore, Adam: Lee Kiefer leads U.S. women’s foil team to Olympic fencing breakthrough 1.8.2024. Pariisi: The Washington Post. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Lee Kiefer Team USA. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Lee Kiefer FIE. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Lee Kiefer USA Fencing. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
1924: Ellen Osiier | 1928: Helene Mayer | 1932: Ellen Preis | 1936: Ilona Schacherer | 1948: Ilona Elek | 1952: Irene Camber | 1956: Gillian Sheen | 1960: Heidi Schmid | 1964: Ildikó Ujlaki-Rejtő | 1968: Jelena Novikova | 1972: Antonella Ragno-Lonzi | 1976: Ildikó Schwarczenberger | 1980: Pascale Trinquet | 1984: Luan Jujie | 1988: Anja Fichtel | 1992: Giovanna Trillini | 1996: Laura Badea | 2000: Valentina Vezzali | 2004: Valentina Vezzali | 2008: Valentina Vezzali | 2012: Elisa Di Francisca | 2016: Inna Deriglazova | 2020: Lee Kiefer | 2024: Lee Kiefer |