Latvanen (Pyhäjärvi)

Latvanen on kylä Pyhäjärven kunnassa Oulun läänissä. Kylä sijaitsee seututien 858 varrella. Kylässä asuu nykyisin noin 70 ihmistä. Nimensä kylä lienee saanut kylän laidalla olleesta pienestä järvestä, jonka nimi oli Latvasten järvi. Latvasten järvi on yksi Kalajoen vesistön alkulähteistä.

Kylän syntyhistoriaa

Alkujaan 1900-luvun alkupuolella kylä on ollut ainoastaan yhden talon korpiasutus. Tämä kylän ensimmäinen, Myllypuro-niminen tila on perustettu 1900-luvun alkuvuosina. Tilan nimi, Myllypuro on muotoutunut 1930-luvulla tilan lähellä virranneen puron varrelle rakennetun vesikäyttöisen myllyn mukaan.

Kylän kasvuhistoriaa

1940-luvun lopulla kylälle rakennettiin toinen talo, kaksihuoneinen hirsimökki. 1950-luvun alkuvuosina vesimyllyn lähettyville perustettiin kolmas tila, jolloin alueesta oikeastaan ensimmäisen kerran voitiin käyttää alueellista nimitystä kylä. 1950-luvun alkuvuosina Myllypuron tilan isäntä Leevi Kekkonen rakensi vesimyllyn yhteyteen vesivoimalalaitoksen, joka alkoi jauhaa sähköä Myllypuron sekä myllyn lähelle rakennetun Lähde-nimisen tilan valaistustarpeeksi. 1950-luvulla Myllypuron tilan isäntä Leevi Kekkonen rakensi tilalle suuremman maamoottorikäyttöisen myllyn, jolla jauhettiin viljaa useamman kylän tarpeisiin.

Asutusalueeksi

1950-luvun alkupuolella silloisen maatalousministeriön asutusasiain osaston ylijohtajan, Veikko Vennamon päätöksellä Latvasten kylästä päätettiin perustaa rintamamiesten asuttamiseen tarkoitettu asutusalue. Maa tähän tarkoitukseen otettiin Metsähallituksen sekä jossain määrin pakkolunastuksella silloisten metsäyhtiöiden, muiden muassa Enso-Gutzeit´in maista. Ensimmäinen asutustila eli ns. kylmätila alueelle perustettiin vuonna 1958. Perustettu tila sai nimekseen hyvin tilannetta kuvaavasti Ensilä. Tilan perustajat tulivat Sotkamon Naapurinvaarasta. Kylälle oli 1950-luvulla laaditun kaavan mukaan suunniteltu rakennettavaksi yli 30 asutustilaa sekä muun muassa koulu, urheilukenttä ja kauppa. Vuonna 1960 asutusalueelle perustettiin kolme uutta tilaa, joiden kaikkien perustajat tulivat Kuusamosta. Tähän saakka kaikki Latvasten asutusalueelta asutustiloja saaneet olivat entisiä rintamamiehiä. Vuosien 1961–1962 aikana asutusalueen rakennuskaavaa ja suunnitelmaa muutettiin siten, että suunniteltua asutustilamäärää pienennettiin ja tilojen kokoja suurennettiin. Samalla rakennettavien julkisten tilojen listalta poistettiin koulu, urheilukenttä ja kauppa.

Kasvun aikaa

Vuosien 1964–1966 aikana asutusalueelle perustettiin 14 uutta tilaa, jolloin kylän asuttuina olevien talojen kokonaismäärä nousi 21:een. Tämän uuden "asutusaallon" tulijat olivat kaikki Pyhäjärven alueelta olevia, maata omistamattomaan luokkaan kuuluvia entisiä sekatyömiehiä ja metsureita. Uutta tämän asutusalueen asutushistoriassa oli se, että ainoastaan yksi näistä vuosina 1964–1966 asutustilan saaneista oli entinen rintamamies. Tämän mahdollisti 1960-luvun alkupuolella tehty lainmuutos, jolla mahdollistettiin asutustilojen luovuttaminen myös muille kuin entisille rintamamiehille. Vuodet 1964–1969 olivat kylällä voimakasta rakentamisen aikaa. Tuona aikana kylälle rakennettiin muun muassa edellä mainitut 14 uutta asuinrakennusta, 17 uutta navettarakennusta, aittoja, rehusuojia, latoja, kalustovajoja ja muita pienempiä uudisrakennuksia. Tuona aikana alueelle raivattiin uutta viljelysmaata yli 250 hehtaaria. Kylän asukasluku oli suurimmillaan tuon suuren rakennusvaiheen loppupuolella, jolloin se lienee ollut noin 160 henkilön paikkeilla.

Koulutoiminta

Koska asutusalueen rakennussuunnitelmista poistettiin alueelle rakennettava koulu, koulunkäynti jouduttiin suorittamaan naapurikylän Pitäjänmäen, sekä Kontiolan koululla.