Lasse Laine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo telinevoimistelijasta. Lintuasiantuntijasta, biologista ja tietokirjailijasta katso Lasse J. Laine.
Mitalit
Urheilijatoverit Lasse Laine, Eero Tapio ja Kari Meronen kannattelevat Martti Laaksoa vuonna 1967.
Urheilijatoverit Lasse Laine, Eero Tapio ja Kari Meronen kannattelevat Martti Laaksoa vuonna 1967.
Maa:  Suomi
Miesten telinevoimistelu
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Tampere 1967 permanto

Lasse Lennart Laine (3. maaliskuuta 1947 Tampere8. elokuuta 2012) oli suomalainen telinevoimistelija ja Euroopan mestari. Hän oli ainoa suomalainen Euroopan mestaruuden saavuttanut voimistelija ennen vuotta 2010 ja Tomi Tuuhaa[1].

Laine voitti permannolla Euroopan mestaruuden Tampereella 1967.[2] Hän teki ensimmäisenä eurooppalaisena voimistelijana kaksoisvoltin permannolla – eräs yhdysvaltalainen voimistelija teki saman jo Tokion olympiakisoissa 1964.[3] Lentokuperkeikan ilman käsiä Laine teki kilpailusuorituksessaan ensimmäisenä voimistelijana maailmassa.[3] Tampereen EM-kilpailujen moniottelussa Laine sijoittui 14:nneksi.

Myöhemmällä urallaan Laine oli Méxicon kesäolympialaisissa varamiehenä ja osallistui vuoden 1970 MM-kilpailuihin. EM-kisoissa hän kilpaili myös vuosina 1969, 1971 ja 1973. Paras saavutus näissä kisoissa oli vuoden 1971 kisojen neljäs tila permannolla. Laine voitti Suomen mestaruuden moniottelussa vuonna 1973 ja kaikkiaan 13 telinekohtaista mestaruutta.[4] Yhteensä hän keräsi uransa aikana 37 SM-mitalia.

Urheilu-uransa jälkeen Laine työskenteli liikunnanopettajana, 15 vuotta palomiehenä ja sijaisnäyttelijänä esiintyen suomalaisissa elokuvissa. Hän teki liikuntaohjauksia muun muassa Pyynikin kesäteatterissa ja toimi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella, Varalan urheiluopistolla ja Voionmaan opistolla.[5]

Laine oli Tampereen Sisun voimistelujaoston jäsen vuosina 1962–1975. Hänelle myönnettiin Hämeen läänin läänintaidetoimikunnan henkilökohtainen apuraha vuonna 1991. Laine menehtyi pitkälliseen sairauteen 65-vuotiaana 8. elokuuta 2012. Hänen lähiomaisiinsa kuuluivat kuolinhetkellä poika, tytär ja veli.[5]

  • MM-kisoissa 14:s joukkuekilpailussa ja 87:s moniottelussa 1970
  • EM-kultaa permannolla 1967
  • EM-kisoissa 14:s moniottelussa 1967, 7:s permannolla ja 43:s moniottelussa 1969, 4:s permannolla ja 34:s moniottelussa 1971, 10:s permannolla ja 47:s moniottelussa 1973
  • SM-kultaa moniottelussa 1973
  • SM-kultaa permannolla 1966, 1968–1969 ja 1971–1974, hypyssä 1969, nojapuilla 1970, renkailla 1970, rekillä 1972–1974
  • Kilpakenttien sankarit 2, s. 122–123, Tammi 1993
  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 158. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  • Kuolleet: Voimistelija saavutti runsaasti menestystä. Aamulehti, 26.8.2012, s. B18.
  1. http://yle.fi/urheilu/tomi_tuuhasta_urheiluvuoden_yllattaja/6166290
  2. http://sports123.com/gym/me-fl.html
  3. a b Vesa-Matti Peltola: Moni juttu päältä kaunis, osa 19. Urheilutietäjän kesä, 2004, s. 15.
  4. Vesa-Matti Peltola: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 12. Urheilutietäjän kesä, 2007, s. 40.
  5. a b Aamulehti 26.8.2012