Sijaisnäyttelijä
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Sijaisnäyttelijä eli stuntti on elokuva-alan ammattilainen, joka korvaa oikean näyttelijän erityistaitoja vaativassa kohtauksessa tai suorittaa vaaralliset kohtaukset näyttelijän puolesta. Yleensä stunttikohtaukset ovat varsin turvallisia, vaikka ne tehdäänkin näyttämään mahdollisimman vaarallisilta.
Sijaisnäyttelijän tehtävä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stuntin ammattitaitoon kuuluu osata näytellä aito reaktio, esimerkiksi ottaa luontevan näköisesti isku kasvoihin tai vatsaan tai luoti sydämeensä.
Stuntkohtauksia voivat olla esimerkiksi putoamiset, ihmisen syttyminen palamaan, rajut tappelut, lasin läpi syöksyminen, kaahaukset autolla, kaatuminen pyörällä eli kaikki sellainen, missä näyttelijän turvallisuus olisi vaarassa tai tämä ei muuten pystyisi kohtausta tekemään joko yhtä turvallisesti tai yhtä näyttävästi. Nykytekniikalla on mahdollista vaihtaa stuntmiehen kasvojen tilalle näyttelijän kasvot. Sijaisnäyttelijä saattaa esiintyä omilla kasvoillaan sivurooleissa, kuten esimerkiksi sotakohtauksessa sotilaana, johon osuu luoti, ts. ekstrana. Jotkut näyttelijät, kuten Jackie Chan, ovat kuuluisia siitä, että suorittavat itse kaikki stunttinsa.
Eräs maailman tunnetuimmista naispuolisista sijaisnäyttelijöistä on Kitty O'Neill, jonka taidot hämmästyttävät erityisesti siksi, että hän on synnynnäisesti kuuro.
Stuntin apuvälineitä ovat muun muassa ilmapatjat, vaijerit, trampoliinit, palopuvut, suojageelit, köydet, valjaat ja autohyppyramppi. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa sijaisnäyttelijää ammutaan vatsaan, saatetaan käyttää kiskaisulaitetta, jolla stuntmies nykäistään nopeasti taaksepäin samaan aikaan kuin paidan alla räjähtänyt tekoveripussi hajoaa.
Sijaisnäyttelijän käyttö ei aina vaadi vaarallista kohtausta. Esimerkiksi taitava pianisti voi korvata soittotaidottoman näyttelijän kädet, jolloin pianistin kasvoja ei näytetä. Samoin elokuvien laulukohtauksissa näyttelijän oman laulun päälle leikataan (dubataan) usein ammattilaulajan ääni. Näissä tapauksissa ei yleensä puhuta stunteista. Elokuvien alastonkohtauksissa – varsinkin Hollywoodissa – käytetään toisinaan sijaisnäyttelijöiden vartaloita. Näissä tapauksissa käytetään toiminnan suorittavan henkilön nimikkeenä usein termiä ”body double”.
Stuntryhmä toimii usein tiiviissä yhteistyössä erikoistehosteryhmän kanssa.
Stuntit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stuntkurssi Suomessa 1993–1994
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisessa elokuvateollisuudessa näyttelijät tekivät ennen vaarallisemmatkin kohtaukset itse. 1990-luvun taitteessa stuntit tilattiin ulkomailta, muun muassa Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Syksyllä 1993 alkoi Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksen stuntkurssi, jonka tarkoituksena oli kouluttaa Suomeen oma sijaisnäyttelijöiden ammattikunta.
Kurssilla laadittiin aluksi oppilaille peruskunto-ohjelmat, sillä peruskunto on sijaisnäyttelijän ammatin pohja. Liikunnan, kestävyys- ja voimaharjoitusten lisäksi oppilaiden oli opittava hallitsemaan pelkoaan. Eri asiantuntijat antoivat oppitunteja ja vetivät käytännön harjoituksia stuntoppilaille.
Sijaisnäyttelijöiksi koulutettavat pääsivät harjoittelemaan perustaitoja, kuten putoamisia, kaatumisia, tappeluja, räjähdyksiä, palamisia ja sotakohtauksia. Erityisesti kurssilla painotettiin turvallisuuskysymyksiä, sillä sijaisnäyttelijän temppujen pitää näyttää vaarallisilta mutta olla todellisuudessa turvallisia.
Suomalaisia sijaisnäyttelijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reka Kontio, Vesa Laakso, Jouni Kivimäki ja Harri-Pekka Virkki sekä itseoppinut stuntmies Juha Pursiainen ovat toimineet yhteisessä yrityksessä, joka on suurelta osin vastannut kotimaisten elokuvien stunteista. Alalla toimii myös freelancereita, kuten Mika Huisman, Esa Muittari, Janne Turkki, Tung Bui, Arman Ansari ja Juha Karppinen, joka teki 1990-luvun puolenvälin aikoihin auton pudotuksen epävirallisen maailmanennätyksen 31 metristä.lähde?
Runsaasti stuntteja sisältäviä suomalaisia elokuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Romanovin kivet (1993)
- Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat (1994)
- Häjyt (1999)
- Rukajärven tie (1999)
- Bad Luck Love (2000)
- Klassikko (2000)
- Pahat pojat (2002)
- Ken tulta pyytää (2001)
- Etulinjan edessä (2003)
- Jadesoturi (2006)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomas Marjamäki ja H-P Virkki: Stuntista toiseen (Koala-kustannus, 2001)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palmer, Scott V.: British Stunt and Action Performers on Film and Television. New York : Cyprus Hills Press, 2017. ISBN 9781944788766.