Lars Tunbjörk
Lars Tunbjörk (15. helmikuuta 1956 Borås – 8. huhtikuuta 2015 Tukholma)[1] oli ruotsalainen valokuvataiteilija, joka tunnetaan hiljaisen humoristisista valokuvistaan banaaleista arkielämän ilmiöistä.
Tunbjörkin kuvat ovat useimmiten syväteräviä ja kirkassävyisiä värikuvia monine yksityiskohtineen, ilman lavastusta tai kuvattavien ohjaamista. Hänen esikuviaan olivat muun muassa yhdysvaltalaiset Weegee ja William Eggleston, ranskalainen Henri Cartier-Bresson ja ruotsalainen Christer Strömholm. Samankaltaisesta tyylistä tunnettu brittiläinen Martin Parr luonnehti Tunbjörkiä nykyihmisten elämäntavan tarkaksi havainnoijaksi.[2][3]
Tunbjörk aloitti uransa 15-vuotiaana Borås Tidning -sanomalehdessä, suoritti vuonna 1977 asevelvollisuutensa Värnpliktsnytt-lehden valokuvaajana ja muutti Tukholmaan, jossa hän työskenteli freelance-pohjalta muun muassa Aftonbladet- ja Stockholms-Tidningen-lehdille sekä lentoyhtiö Linjeflygin asiakaslehdelle Upp och Ner. Lentoyhtiön toimeksiannosta tehty reportaasi Ruotsin kaupallistumisesta ja amerikkalaistumisesta tuotti myös valokuvateoksen ja -näyttelyn Landet utom sig (1993) ja teki Tunbjörkistä tunnetun. Valokuvasarja oli esillä Suomenlinnan Rantakasarmissa alkuvuodesta 2000 nimellä Maa, tolaltaan[3].
Tunbjörk oli yksi ranskalaisen Vu-kuvatoimiston kuvaajista ja työskenteli muun muassa The New York Times Magazinelle ja Geo-lehdelle. Time-lehden toimeksiannosta hän kuvasi vaalikampanjoita vuosina 2008 ja 2011 Yhdysvaltojen Keskilännessä.[2][4][5] Tunbjörkin töitä on ruotsalaismuseoiden lisäksi muun muassa New Yorkin modernin taiteen museossa sekä Pariisissa Centre Pompidoun ja Maison Européenne de la Photographie -valokuvakeskuksen kokoelmissa.
Tunbjörkin avopuoliso oli dokumentaristi Maud Nycander, jonka kanssa hän teki myös taiteellista yhteistyötä. He saivat kaksi tytärtä.[6][2]
Lars Tunbjörkin muistoksi perustettu säätiö jakaa yhdessä Tore G. Wärenstamin säätiön kanssa vuosittaista 25 000 kruunun arvoista, Tunbjörkin mukaan nimettyä valokuvapalkintoa. Rahasumman lisäksi palkintoon kuuluu mahdollisuus yksityisnäyttelyyn Boråsin taidemuseossa.[7]
Valokuvakirjoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gränslösa bilder, Lucida, 1987. ISBN 91-87300-02-8.
- Landet utom sig : bilder från Sverige. Stockholm : Journal, 1993. ISBN 91-630-1834-9.
- Office / Kontor, toim. Gösta Flemming, Stockholm : Journal, 2002. ISBN 91-973629-7-2.
- Home, Göttingen : Steidl, 2002. ISBN 3-88243-868-1.
- Dom alla : reflektioner om socialt arbete. Tekstit Göran Odbratt. Stockholm : Journal, 2003. ISBN 91-974182-7-7
- I love Borås!. Göttingen: Steidl, 2006. ISBN 9783865212962.
- Vinter, Göttingen: Steidl, 2007. ISBN 9783865214973.
- Every day. Montreuil-sur-Brèche : Diaphane, 2012. ISBN 9782919077137.
- Nycander, Maud ym.: Lars Tunbjörk : retrospektiv. Bokförlaget Max Ström, 2018. ISBN 9789171264398.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Minnessida för Lars Tunbjörk Beckmans Begravningsbyrå. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ a b c Moakley, Paul: Remembering Lars Tunbjörk: Legendary Color Photographer of the Absurd. Time Magazine, 14.4.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.7.2023.
- ↑ a b Uimonen, Anu: Kun kansankodista tuli ostosparatiisi. Helsingin Sanomat, 5.2.2000. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Göteborgs konstmuseum. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Moderna museet. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Fröderberg, Magnus: Varma möten och socialt dokument Fotosidan.se. 31.5.2012. Viitattu 1.7.2023.
- ↑ Lars Tunbjörkpriset Tunbjörkin muistosivusto. Viitattu 2.7.2023.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
