Lappi (Rauma)
| Lappi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Rauma |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Seutukunta | Rauman seutukunta |
| Kuntanumero | 406 |
| Hallinnollinen keskus | Lapin kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Rauma Lappi |
| – syntynyt kunta | Rauma |
| Pinta-ala |
212,78 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 204,7 km² |
| – sisävesi | 8,08 km² |
| Väkiluku |
3 255 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 15,9 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,9 % |
| – 15–64-v. | 62,8 % |
| – yli 64-v. | 19,3 % |
Lappi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asui lakkauttamishetkellä 3 255 asukasta.[2] Alueen pinta-ala on 212,78 km2, josta 8,08 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys oli lakkauttamishetkellä 16 asukasta neliökilometriä kohden. Lapin kunta liittyi Rauman kaupunkiin 1. tammikuuta 2009[4].
Lapin vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951.[5]
Lapin naapurikunnat olivat Eura, Eurajoki, Laitila ja Rauma. Aikaisempia naapurikuntia olivat Hinnerjoki, Kodisjoki ja Rauman maalaiskunta.
Lappi erosi omaksi seurakunnakseen Eurajoesta vuoden 1630 paikkeilla ja liitettiin Rauman seurakuntaan kuntaliitoksen yhteydessä 2009.
Aikaisemmin (etenkin ennen postinumeroiden käyttöönottoa) kunnan nimenä käytettiin "Lappi Tl" tai "Tl. Lappi" (Turun läänin Lappi)[6] korostaen kuulumista entiseen Turun ja Porin lääniin erotuksena Lapin maakunnasta. Pitäjän virallinen nimi oli Lapin kunta. Joskus tarkentavana nimityksenä käytettiin myös ilmaisua "Rauman Lappi", koska Lapin kunta oli Rauman itäpuolinen naapuripaikkakuntalähde?.
"Ihmisen valinta jo pronssikaudella" oli kunnan motto.[7]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapin halki virtaa Lapinjoki. Suurin järvi on Lapinjoen vesistöön kuuluva Narvijärvi. Muita Lapin alueelle ulottuvia järviä ovat Eurajoen vesistöön kuuluvat Turajärvi ja Lavajärvi - sekä Kauklaistenjärvi, Salajärvi, Kajajärvi, Ojajärvi ja Loukonen.
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapissa sijaitsee Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue, joka otettiin 4. joulukuuta 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon.
Lapissa on puukirkko, joka on valmistunut 1760. Kirkon läheisyydessä on viisi 1900-luvun alussa rakennettua kirkkotallia sekä kivinen lainamakasiini, jotka ovat nykyään Lapin Kotiseutumuseon käytössä.
Lappi on tunnettu myös kiuas- ja uuniteollisuudesta. Vuosittain elokuussa vietetään Löylypäivät-tapahtumaa.
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alakieri (Alakeeri), Hauta, Kauklainen, Kaukola, Kivikylä, Kodiksami, Kulju, Kullanperä, Kuolimaa, Lapinkylä (Kirkonkylä), Murtamo, Mäentaka, Pappilankylä, Rohdainen, Ruona, Skinnarla (Kinnala), Sukkala, Ylikieri (Ylikeeri)
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapin kautta kulkee valtatie 12, ja Rauman rata sivuaa entisen kunnan luoteiskulmaa.
Etäisyyksiä Lapista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsinki 230 km
- Huittinen 50 km
- Pori 50 km
- Rauma 15 km
- Tampere 125 km
- Turku 100 km
- Uusikaupunki 60 km
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapin alueella puhutun kielen perustana on Lounais-Suomen murre. Lapin murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[8] Heikki Ojansuun mukaan Lapin murre muodostaa yhdessä Euran, Eurajoen, Kiukaisten, Luvian, Honkilahden ja Rauman kanssa Rauman murteen.[9]
Syntyperäisiä lappilaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aarne Eskola, maaneuvos
- Jussi Isotalo, puoluesihteeri
- Kalle Krappe, pakinoitsija
- Jouko Lehtinen, pikajuoksija
- Arvo Manner, maaherra ja ministeri
- Jalmari Penttilä, kauppaneuvos, Nortamo-seoran ensimmäinen puheenjohtaja
- Janne Rautavuori, jääkiekkoerotuomari
- Hugo Sandberg, metsäherra
- Vihtori Siivo, kauppias, talousneuvos
- J. W. Suominen, liikemies
- Juho Tommila, jääkiekkoilija
- Matti Tuominen, näyttelijä
- Timo Tuominen, kymmenottelija
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lappalaiset – lappalaiset-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin.
- Lapinkosken voimalaitos
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Lappi liittyy Raumaan[vanhentunut linkki] (Ilta-Sanomat 10.12.2007)
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Mikä ihmeen Tl. Lappi?; Kielikello 1/2011
- ↑ Lapin Kunta web.archive.org. 2.7.2007. Arkistoitu 2.7.2007. Viitattu 16.8.2022.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kurki, Tommi: Havaintoja Eurajoen murteen muuttumisesta Journal.fi. 1999. Viitattu 17.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lappi (Rauma) Wikimedia Commonsissa
- Lapin maamiesseuran 100-vuotishistoriikki "Talonpojan auran pitkä vako" (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
