Lammin työväentalo Rauhala
Rauhala | |
---|---|
Lammin työväentalo | |
Lammin kirkonkylän työväenyhdistyksen talo rakenteilla. Avajaisia vietettiin 11.6.1911. |
|
Osoite |
Hämeentie 11, 16900 Lammi |
Sijainti | Lammin kirkonkylä, Hämeenlinna |
Koordinaatit | |
Valmistumisvuosi | 1911 |
Rakennuttaja | Lammin kirkonkylän Työväenyhdistys ry |
Omistaja | yksityinen |
Runkorakenne | hirsi |
Julkisivumateriaali | lauta |
Kerrosluku | 1,5 |
Kerrosala | 300 m² |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Lammin työväentalo Rauhala on entisen Lammin kunnan (vuodesta 2009 lähtien osa Hämeenlinnaa) kirkonkylässä sijaitseva entinen työväentalo. Se on rakennuskaavassa suojeltu. Talo myytiin yksityisomistukseen vuonna 2018.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lammin kirkonkylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Talo valmistui vuonna 1911.[1] Sen rakentamista rahoitettiin järjestämällä arpajaisia, iltamia, keräyksiä ja talkoita. Rakennustyöt tehtiin talkoilla.[2] Vuonna 2016 talon omistaja oli edelleen Lammin Sosialidemokraatit.[3] Vuonna 2018 talo myytiin yksityisomistukseen. Uusi omistaja aikoi edelleen käyttää taloa juhla- ja kokoustilana.[4]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1918 talo vuokrattiin seurakunnalle jumalanpalvelusten pitoa varten, sillä saksalaiset polttivat Lammin kirkon keväällä 1918 sisällissodan taisteluiden yhteydessä. Työväentalo toimi kirkkona noin kaksi vuotta.[5] Jatkosodan aikaan taas talo oli hetkellisesti vuokrattuna armeijan koulutuskeskuksen majoitustiloiksi.[2] Sinne majoitettiin myös siirtoväkeä ja juutalaispakolaisia.[3]
1980-luvun alussa talolla järjestettiin kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, juhlia ja elokuvanäytöksiä.[2] 2010-luvulla siellä järjestettiin ainakin kirpputoreja. Muuten vuokraustoiminta oli hiljaista.[6]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo on 1,5-kerroksinen, hirsirunkoinen ja vuorattu laudoilla mahdollisesti vuonna 1946. Alun perin talo oli punainen, vuonna 1972 maalattiin vihreäksi, ja jossain vaiheessa se on taas maalattu punaiseksi. Vuonna 1946 alkuperäinen pärekatto muutettiin peltikatoksi, ja vuonna 1975 se uusittiin galvanoiduksi pelliksi. Sisäkatto on laudoitettu, ja sitä laskettiin metrillä alaspäin vuonna 1959. Talon pinta-ala on noin 300 m². Taloon kuuluu juhlasali, ravintola, keittiö, eteinen sekä yhden huoneen ja keittiön asunto; juhlasalissa alun perin ollut näyttämö purettiin vuonna 1959. Ikkunat uusittiin osittain vuonna 1967. Vuonna 1982 talossa ei ollut vesijohtoa, viemäröintiä tai wc:tä, ja lämmitys tapahtui uuneilla ja kuumailmapuhaltimella.[2] Myöhemmin 1980-luvulla talo peruskorjattiin. Talo on rakennuskaavassa suojeltu, eli sitä ei saa purkaa (vuoden 2018 tilanne).[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑ a b c d Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ a b Lammin kirkonkylän työväentalo 1911 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Arkistoitu 25.12.2022. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Hirvisaari, Merja: Lammin työväentalo myytiin Keski-Häme. 5.10.2018. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Koskue, Kaisu: Kaisu Koskuen juhlaesitelmä: Lammin kirkon korjaus vuosina 1918–1920 Keski-Häme. 29.8.2021. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ a b Blom, Johannes: Onko Lammin työväentalo kiinnostanut? Hämeen Sanomat. 23.7.2018. Viitattu 23.12.2022.