Lahepera järv
| Lahepera järv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Tartumaa |
| Kunnat | Peipsiäären kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Järveen tulevat joet | Naelavere kraavi [1] |
| Laskujoki | Lahe jõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2065600 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 30,3 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 7,082 km [1] |
| Pinta-ala | 1,004 km² [2] |
| Keskisyvyys | 2,4 m [1] |
| Suurin syvyys | 4,2 m [1] |
| Valuma-alue | 28,9 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Lahepera järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lahepera järv [3] (myös Lahe järv[2][4]) on Virossa Tartumaalla Peipsiäären kunnassa sijaitseva järvi. Lahepera on kylä lahdenperällä.[1][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 101 hehtaaria ja se on 2,6 kilometriä pitkä ja 550 metriä leveä. Se sijaitsee itä-länsi-suuntaisena aivan Peipsijärven rannan tunumassa 100 metriä leveän kannaksen takana. Järvi on muodostunut pitkänomaiseen ja loivaan painaumaan, joka jatkuu maastossa luoteeseen päin. Järvi on luodattu. Se on 4,2 metriä syvä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 2,4 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven keskellä ja lähellä lounaisrantaa. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää noin 0,0024 kuutiokilometriä eli 2,4 miljoonaa kuutiometriä [a]. Järven rantaviivan pituus on 7,1 kilometriä ja sen rannat ovat matalia. Rannassa on sekä mutaisia että hiekkaisia osuuksia. Hiekkarannat voivat kuitenkin syventyä äkisti. Matalassa järvessä kasvaa runsasti vesikasvia, jonka kasvusto kattaa loppukesästä lähes koko järven vesialueen. Järven pohjoispuoli on peltomaata ja eteläpuoli metsämaata. Eniten asutusta on pohjoisrannalla Kesklahen kylässä, missä kulkee myös Kolkjan ja Alatskivin välinen maantie.[1][3][5][b]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahepera järv on ollut aikoinaan Peipsijärven lahti[4], jonka lahdensuu on kaventunut ja lopulta katkennut Peipsijärven allokon aiheuttaman kulutus- ja kasaantumistominnan muodostaman kannaksen takia.[5]
Järven luokittelu ja luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv). Matalarantainen järvi luokitellaan limnologisesti kasvillisuudeltaan rehevöityneeksi (vir. makrofüüdijärv tai suurtaimerikas järv, MF), jolloin sekä pohja- ja rantakasvillisuus että kelluvalehtinen kasvillisuus kukoistaa. Veden ravinnepitoisuudet ovat niin suuret, että järvi luokitellaan eutrofiseksi järveksi.[2][3]
Järvi sisältyy vuonna 2006 perustettuun Lahdeperan suojelujelualueeseen (vir. Lahepera hoiuala [6]), jonka pinta-ala on 140,564 neliökilometriä. Se on tunnettu lintujärvi, jossa elää muun muassa mustatiira, pikkujoutsen, pikkulokki, uivelo ja silkkiuikku. Suojeluperusteissa mainitaan tavallisten kalojen lisäksi rantanuoliainen, kivisimppu ja toutain.[6][7]
Järven vedenväri on kellertävänvihreä ja sen näkösyvyys on 1,2–4,2 metriä. Kesällä on järven vesi kirkasta ja väriltään vaaleaa. Järveen tulevan Naelavere kraavin vesi on ruotseista ja väriltään punaista. Järven pohjassa on lähteitä, jotka osallistuvat sen vesitäydennykseen. Pohjan sedimenttien paksuudeksi on mitattu jopa 13 metriä [4], mutta mutaa on tleensä noin 8–9 metriä [8]. Järvessä on heikko läpivirtaus. Järven vesi vaihtuu noin kahdesti vuodessa eli veden laskennallinen viipymä on noin kuusi kuukautta. Talvella jäätyy sekä laskujoki että Naelavere kraavi, jolloin järvi kärsii jääkannen alla happikadosta. Happikadosta seuraa kalakuolemia, vaikka ilmeisesti ruutanat selviävät talvesta hengissä. Kalat palaavat keväällä Peipsijärvestä takaisin ja kutevat järvessä suurin joukoin. Tällöin kalastajat sulkevat joen poikittaisella verkolla ja he saavat suuret kalasaaliit. Yhteys Peipsijärveen näkyy myös vedenpinnan korkeusvaihteluina. Peipsijärvi toimii Narvanjoen vesivoimalaitoksen varastoaltaana, jolloin kevättulvaa hyödynnetään vesivoiman tuotannossa. Järvillä on kesällä muutaman desimetrin korkeusero, mutta kevät tulvan aikana vesi tulvii järveen. Järven vesikasvillisuus on runsasta ja se muodostuu 28 kasvilajista. Järven kalastossa esiintyy pääasiassa särki, ahven, hauki, ruutana, lahna, sorva, suutari, ankerias, kuha, säyne, pasuri ja salakka. Toisinaan tavataan myös mutakalaa, töröä, madetta, kymmenpiikkiä ja siikaa. Suojelualueen perusteissa mainitaan lisäksi rantanuoliainen, kivisimppu ja toutain [7].[5]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahepera järv kuuluu Peipsijärven alueessa Peipsijärven lähialueeseen. Järven tulouomana toimii Naelavere kraavi, joka laskee järven länsipäähän. Järven valuma-alueen laajuus on 28,9 neliökilometriä. Järven itäpäästä alkava Lahe jõgi on kahdeksan metriä leveä ja noin 150 metriä pitkä [9]. Se laskee Peipsijärven länsirantaan Savimetsan kylässä. Lahe jõgea pitkin voi liikkua veneillä järvien välissä korkeanveden aikana [8]. Peipsijärvi muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[2][1][3][b]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Keskkonnaregister: Lahepera järv (vee2065600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d Lahepera järv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Lahepera järv, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 1.10.2020
- ↑ a b c Lahepera järv (Lahe järv), kalapeedia.et, viitattu 1.10.2020
- ↑ a b Lahepera hoiuala, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
- ↑ a b Lahepera hoiuala, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 1.10.2020
- ↑ a b Kohv, Kaupo: Lahepera järve väljavool-kaevata või jätta looduslikule arengule?, rmk.ee, viitattu 1.10.2020
- ↑ Lahe jõgi, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahepera järv Wikimedia Commonsissa
- Nuorinen, Timo: Alatskivi, Tartumaa, Viron retkiopas
- Lahepera hoiuala kaitsekorralduskava (PDF) 10.3.2010. Tallinna: Keskommaamet. (viroksi)[vanhentunut linkki]