Ladvo-Venka
| Ladvo-Venka | |
|---|---|
| Kaupunki | Naantali |
| Suuralue | mannerpuoli |
| Kaupunginosa nro | 9 |
| Väkiluku | 70 |
| Osa-alueet |
001 Venka 002 Ladvo |
Ladvo-Venka on Naantalin 9. kaupunginosa noin 5 kilometriä kaupungin keskustasta koilliseen. Kaupunginosassa on 70 asukasta (2005), ja se on siten väkiluvultaan Naantalin pienimpiä. Ladvo-Venka oli Naantalin pohjoisin kaupunginosa ennen vuoden 2009 kuntaliitoksia ja se sijaitsee Maskun ja Raision rajalla. Naapurikaupunginosia Naantalin puolella ovat Murikko ja Soininen.
Vengassa sijaitsee vuonna 2006 avattu 27-reikäinen golfkenttä Aurinko Golf, jossa pelattiin 30 000 kierrosta vuonna 2008.[1] Golfkentän alue on 93 hehtaarin suuruinen, josta kaksi kolmasosaa on vaihtelevaa kallio- ja mäntymetsämaisemaa ja korkeuserot omaavaa maastoa. Loput alueesta on kumpuilevaa viljely- ja laidunmaata. Alueella on runsaasti omenapuita ja paikalla sijaitsikin ennen Vengan tila.[2]
Vengan lounaisosaan alettiin rakentamaan vuoden 2010 aikana 24 kivitaloa Aurinkoportti-nimiselle uudelle omakotitaloalueelle. Alueelle rakennettiin tieyhteys Maskuntien–Immasentien kiertoliittymästä.[3]
Isosuo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isosuo on Ladvo-Vengan pohjoisosassa sijaitseva alue, jossa toimii Naantalin, Raision ja Maskun kuntien rajalla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n Isosuon jäteasema, joka on entinen kaatopaikka. Naantalin puolella on Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tuhkankaatopaikka eli Härkäsuon kaatopaikka, joka oli aikaisemmin Fortum Oyj:n omistuksessa.[4] Keväällä 2019 TSE kertoi suunnittelevansa paikalle biopolttoaineterminaalia ja aikaisempaa laajempaa tuhkanläjitysaluetta. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala olisi yli 20 hehtaaria. Rakennuksia ei paikalle ole tulossa, mutta mittavat maanrakennustyöt maksavat noin 2 miljoonaa euroa. Terminaalissa murskattaisiin puuta ja se toimisi varmuusvarastona. Hanketta perustellaan TSE:n Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen toimintavarmuuden parantamisella.[5] Isosuon alueen koillispuolella on Maskun kunnan pieni teollisuusalue. Isosuota ympäröivät alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä.[4]
Naantalin kaupungin puhtaiden ylijäämämassojen läjitysalue eli Naantalin maankaatopaikka, Isosuon maankaatopaikka, otettiin käyttöön vuonna 1989. Sen pinta-ala on neljä hehtaaria ja sinne läjitetään rakennustyömaiden kaivuumassoja ja kiviainetta Naantalin alueelta, 5 000–10 000 kuutiometriä vuodessa. Maankaatopaikka kykenee vastaanottamaan maa-ainesta arviolta vuoteen 2020 saakka.[6]
Isosuon alueen pintavedet purkautuvat Vaarjoen kautta mereen.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koski, Joni: Tasoitusta voi nyt pudottaa Aurinkogolfin harjoituskentällä. Rannikkoseutu, 26.6.2009, nro 48, s. 7. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
- ↑ Aurinko Golfin kotisivut aurinkogolf.fi. Viitattu 8.8.2009.
- ↑ Aurinkoportti nousee Vengan maisemiin. Naantalin–Raision kaupunkiuutiset, 21.4.2010, 17. vsk, nro 14, s. 5. Naantali: Kaupunkiuutiset.
- ↑ a b c Ympäristölupapäätös LOS-2002-Y-1711-121 (pdf) 28.02.2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.9.2009.
- ↑ Koskensalo, Timo: Bioterminaali lisää varmuutta. Rannikkoseutu, 9.4.2019, nro 28, s. 4. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544
- ↑ Ympäristölupapäätös LOS-2004-Y-1063-121 (pdf) 4.9.2009. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.9.2009.
