L-6 Karbonari
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
L-6 Karbonari | |
---|---|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Nikolajevin eteläinen telakka, Nikolajev |
Kölinlasku | 15. maaliskuuta 1929 |
Laskettu vesille | 3. marraskuuta 1932 |
Palveluskäyttöön | 9. toukokuuta 1933 |
Poistui palveluskäytöstä | upotettu 18. huhtikuuta 1944 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma |
989 t (pinnalla) 1 276 t (sukellus) |
Pituus | 78,0 m |
Leveys | 7,2 m |
Syväys | 3,96 m |
Koneteho |
2 × 42BM6-dieselmoottoria, 2 200 bhp (pinnalla) 2 × PG-84/50-sähkömoottoria 1 300 hv |
Nopeus |
16,5 solmua (pinnalla) 9,0 solmua (sukellus) |
Toimintamatka |
1 000 nm@15,5 solmua (pinnalla) 150 nm@3 solmua (sukellus) |
Miehistöä | 55 |
Aseistus | |
Aseistus |
6 × torpedoputkea 1 × B-2-tykkiä1 × 37 mm 11-K -ilmatorjuntatykki |
L-6 Karbonari (ven. Карбонарий) oli vuoden 1926 laivasto-ohjelmassa tilattu Leninets-luokan sukellusvene.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Leninets-luokka
Sukellusvene tilattiin vuoden 1926 laivasto-ohjelmassa Nikolajevista Nikolajevin eteläiseltä telakalta, missä köli laskettiin 15. maaliskuuta 1930 telakkanumerolla S-33. Vene laskettiin vesille 3. marraskuuta 1932 ja otettiin palvelukseen 9. toukokuuta 1933.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus upotettiin 18. huhtikuuta 1944.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Budzbon, Przemyslaw & Radziemski, Jan: The Beginnings of Soviet Naval Power. Warship 2020, 2020, s. 82- 101. Osprey Publishing. ISBN 978-1-4728-4071-4 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Budzbon, Przemyslaw & Radziemski, Jan 2020 s. 93