Lääke

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lääkevalmiste)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oraalisesti nautittavia lääkkeitä
Erilaisia injektoitaviksi tarkoitettuja lääkeliuoksia ampulleissa.
PKV-lääkkeitä
Inhaloitavaa astmalääkettä
Psyykenlääkkeitä

Lääke on yhtä tai useampaa lääkeainetta sisältävä valmiste. Lääkeaineella tarkoitetaan synteettistä, luonnosta saatavaa tai biologisesti valmistettua kemiallista yhdistettä tai alkuainetta, jota käytetään lääkkeen vaikuttavana osana.[1] Lääkkeen vaikuttavan aineen tarkoituksena on lievittää, parantaa tai ehkäistä sairautta tai sairauden oireita taikka muuttaa potilaan elintoimintoja[2].

Lääkkeitä ovat Suomessa lääkelain mukaisesti hyväksytyt luonnonaineet ja synteettiset kemianteollisuuden tuotteet. Lääkkeissä käytetyt luonnonaineet saadaan luonnosta tai valmistetaan biologisesti elävien solujen, kuten bakteerien ja hiivojen, avulla. Biologiset lääkkeet sisältävät hormonien ja vasta-aineiden kaltaisia valkuaisaineita. Lääkkeisiin luetaan myös esimerkiksi diagnostiset tuotteet, kuten röntgenvarjoaineet, ja sairauden ehkäisemiseen tarkoitetut valmisteet, kuten rokotteet.[3][4][5]

Lääkettä voidaan annostella suun kautta, injektiona ihon alle, lihakseen tai suoneen, iholle, suoleen tai nielun kautta keuhkoihin. Lääkkeitä myydään apteekeissa. Osa lääkkeistä on itsehoitolääkkeitä, joita voi ostaa ilman reseptiä, mutta etenkin vahvempien ja väärinkäytettynä vaarallisimpien lääkkeiden ostaminen edellyttää lääkärin määräämää reseptiä.

Lääkkeiden teho ja niiden aiheuttamat haittavaikutukset ovat usein yksilöllisiä ja riippuvat lisäksi esimerkiksi potilaan sukupuolesta[6][7]. Käytettäessä samanaikaisesti kahta tai useampaa lääkettä voi lääkkeiden yhteisvaikutukset ja etenkin niiden haittavaikutukset olla vaikeasti arvioitavissa.[8]

Joidenkin lääkkeiden lopettamisen tai annoksen vähentämisen yhteydessä voi ilmaantua vieroitusoireita, jotka saattavat kestää pitkään. Vieroitusoireiden ilmaantumisen riski ja niiden voimakkuus sekä kesto vähenevät yleensä silloin, kun lääkitys lopetetaan annosta asteittain pienentämällä. Etenkin hedelmällisessä iässä olevien naisten kannattaa ottaa selvää, aiheuttaako heille määrätty säännöllinen lääkitys vieroitusoireita. Jos vieroitusoireita aiheuttavaa lääkeainetta käytetään raskauden aikana, on vaarana, että sikiö tai syntyvä lapsi saa synnytyksen jälkeen voimakkaita vieroitusoireita.[9][10][11]

Lääkevalmistajien suuret katteet saattavat estää potilaita saamasta hoitoa sairauksiinsa, sillä lääkkeistä peritty hinta ylittää joissain tapauksissa jopa yli tuhatkertaisesti niiden valmistuskustannukset[12].

Lääkehoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Potilaan itsemääräämisoikeudesta säädetyn suomalaisen lain kuudes pykälä määrää, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on lain mukaan oikeus kieltäytyä tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, minkä jälkeen häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas ei pysty päättämään hoidostaan esimerkiksi mielenterveyden häiriön vuoksi, ennen hoitopäätöstä on pyrittävä selvittämään potilaan lailliselta edustajalta, lähiomaiselta tai muulta läheiseltä, millainen hoito vastaisi parhaiten potilaan tahtoa.[13] Potilaan itsemääräämisoikeudesta voidaan poiketa ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet on määrätty tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Tällainen määräys on mahdollinen vain, jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu potilaan käytettäviksi tai ovat riittämättömiä, ja jos potilas on lisäksi mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta.[14]

Lääkityksen tarpeellisuuteen sekä valittavan lääkkeen tehoon, turvallisuuteen ja hintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota[15], ja lääkärin on informoitava potilasta hoidon odotettavissa olevasta tehosta, hoitoon liittyvistä haitoista ja riskeistä sekä vaihtoehtoisista hoitomuodoista[16].

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo Suomessa potilaiden oikeusturvan toteutumista sekä lääkäreiden toiminnan laatua ja potilasturvallisuutta[17].

Annostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeiden annostelun pitäisi olla yksilöllistä, koska lääkkeiden hajoamisnopeus saattaa vaihdella eri ihmisillä geneettisten erojen vuoksi suuresti. Hitaimmilla metaboloijilla elimistön pitoisuudet saattavat olla samalla annoksella jopa kaksikymmenkertaiset nopeisiin metaboloijiin verrattuna.[18] Noin 7–10 prosentilta väestöstä puuttuu kokonaan entsyymi CYP2D6, joka vastaa useiden lääkeaineiden hajotuksesta. Pienikin annos lääkettä voi kasautua heillä nopeasti rajuksi yliannostukseksi.[19] Vanheneminen aiheuttaa lisäksi usein tarpeen pienentää lääkeaineiden annostelua[20].

Lääkkeen yliannostus saattaa aiheuttaa pahimmillaan elinvaurioita tai johtaa kuolemaan.

Metabolia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tabletin sisältämä lääkeaine vapautuu erään asiantuntija-arvion mukaan keskimäärin kymmenessä minuutissa, jos potilas makaa oikealla kyljellään 45 asteen kulmassa, pystyasennossa 23 minuutissa ja vasemmalla kyljellä maaten 100 minuutissa. Erot johtuvat siitä, että tabletin pohjukaissuoleen kulkeutumisen nopeus riippuu asennosta.[21]

Lääkkeet ja niiden hajoamistuotteet poistuvat ihmisestä ennen kaikkea virtsan mukana. Nautittujen lääkkeiden päätymistä ravintoketjuun ei ole tutkittu riittävästi.[22]tarvitaan parempi lähde

Lääkkeen vaikutusaika elimistössä saattaa olla hyvin pitkä. Esimerkisi 7 päivän puoliintumisaja omaava tyroksiini vaikuttaa elimistössä yhteensä 30 vuorokautta.[23]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeet aiheuttavat haittavaikutuksia lähes kaksi kertaa todennäköisemmin naisille kuin miehille, ja naisten saamat haittavaikutukset ovat yleensä myös pahempia. Tämä liittyy muun muassa siihen, ettei lääkkeiden annostelussa oteta huomioon sitä, että lääkkeet hajoavat naisten elimistössä hitaammin, ja niiden pitoisuus kasvaa suuremmaksi.[24]

Noin 60 prosenttia lääkeaineista lisää sikiövaurioiden riskiä, jos niitä käytetään raskausaikana. Ranskassa tuli vuonna 2017 pakolliseksi varustaa tällaisia lääkeaineita sisältävien lääkevalmisteiden myyntipakkaukset sikiövauriosta varoittavalla kuvalla ja tekstillä, jossa joko kielletään lääkkeen raskaudenaikainen käyttö taikka rajoitetaan se koskemaan vain joitain potilasryhmiä.[25]

Lääkemyrkytys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkemyrkytyksen oireet voivat olla tulosta joko pitkään jatkuneesta altistuksesta tai yksittäisestä lääkeannoksesta. Liian suuri kerta-annos voi aiheuttaa vakavia oireita lyhyessäkin ajassa. Mikäli yliannostus on tiedossa, ei ole syytä odottaa oireita vaan ensiapu­toimen­piteisiin on ryhdyttävä välittömästi ottamalla yhteyttä joko Myrkytys­tietokeskukseen (puh. (09)-4711)[26] tai yleiseen hätänumeroon 112. Oireet eivät välttämättä ole aluksi hälyttäviä, mutta lääkkeen imeytyessä verenkiertoon oireet voivat pahentua nopeasti. Myrkytysoireet ovat lääkekohtaisia. Monia lääkkeitä ei suositella yhteiskäyttössä alkoholin kanssa, joka voi aiheuttaa tai pahentaa myrkytysoireita.

Ensiapuna lääkemyrkytyspotilaalle voidaan antaa lääkehiiltä. Se ei kuitenkaan sovi tajuttomalle myrkytyspotilaalle tukehtumisvaaran takia.[27]

Jos lääkemyrkytys on henkeä uhkaava, on aina ensin otettava yhteys lääkäriin. Tajuttoman potilaan ensiapuna saatetaan tarvita tekohengitystä ennen potilaan pääsemistä sairaalaan hoitoon. Keskimäärin alle yksi sadasta sairaalahoitoon hengissä ennättäneestä lääkemyrkytyspotilaasta menehtyy.

Lääkemuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Lääkkeen antotapa

Suun kautta otettavat (Per os)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tabletti (kutsutaan myös pilleriksi) on käytetyin ja myydyin lääkemuoto. Yleensä se sisältää yhtä tai useampia vaikuttavia lääkeaineita sekä side- ja täyteaineita. Tabletti voi olla myös käsitelty sokerilla tai kalvoilla helpottamaan lääkkeen nielemistä. Tabletti voidaan tarvittaessa jakaa helposti kahtia, jos siihen on puristusvaiheessa tehty jakouurre. Tabletti suositellaan käytettäväksi runsaan nestemäärän kera, jotta se ei juuttuisi ruokatorveen. Päällystämätön tabletti sulaa – ja sen lääkeaine vapautuu – nopeammin mahalaukussa kuin päällystettyä tablettia käytettäessä.

Depottabletti vaikuttaa pitkään, koska lääkeaine vapautuu siitä hitaasti mahalaukussa ja ohutsuolessa. Useat depottabletit päällystetään veteen liukenemattomalla kalvolla. Depottabletti on nieltävä runsaan nesteen kera kokonaisena, jottei päällyste rikkoutuisi. Joissakin depottableteissa on myös uurre jakoa varten. Ellei jakouurretta ole, depottabletti niellään kokonaisena, sillä muuten sen lääkeaine ei ehkä vapaudu toivotulla tavalla.

Enterotabletti on tabletti, jonka lääkeaine on tarkoitettu vapautumaan vasta suolessa. Tällaisen lääkemuodon käyttö tulee kyseeseen lähinnä, kun potilaan mahalaukku muutoin saattaisi ärtyä tai jos lääkkeen vaikuttavan aineen ei muusta syystä toivota hajoavan mahahapon vaikutuksesta. Myös enterotabletti on tarkoitettu nieltäväksi kokonaisena (ellei siinä ole jakouurretta) runsaan nesteen kera.

Imeskelytabletti on tarkoitettu käytettäväksi suun seudun ja nielun hoitoon.lähde?

Poretabletti liuotetaan veteen nautittavaksi nestemäisenä seoksena. Tällaisessa muodossa nautittavan lääkkeen vaikutus alkaa nopeasti eikä yleensä ärsytä mahaa samassa määrin kuin tavallinen tabletti. Jos suun limakalvot ovat ärsyyntyneet, poretabletin käyttöä tulisi välttää, koska sen lääkeaine saattaa lisätä ärsytystä entisestään.

Purutabletti on nimensä mukaisesti tarkoitettu pureskeltavaksi ja nieltäväksi. Sen vaikuttava aine imeytyy suusta, mahasta ja ohutsuolesta.

Resoribletti on tabletti, joka sijoitetaan kielen alle tai ikenen ja posken väliin sulamaan. Sille on tyypillistä vaikutuksen alkaminen nopeasti.

Kapselissa lääkeaine on liivatteesta valmistetun kuoren sisällä. Kapseleita on kahta tyyppiä: pehmeitä ja kovia. Kapseli niellään runsaan nesteen kera, jotta se ei juutu ruokatorveen. Jos kapseli on päällystämätön ja se on kokonsa takia hankala nauttia, se voidaan avata ja nauttia vaikkapa ruokaan sekoitettuna. Pehmeää liivatekapselia käytettäessä näin ei yleensä voi toimia, koska niistä useimmat sisältävät liuoksia.

Depotkapseli on valmistettu rakeistamalla lääke- ja apuaineet sekä päällystämällä ne veteen liukenemattomalla kalvolla. Rakeita kutsutaan depotrakeiksi. Tällaisesta kapselista lääkeaine vapautuu ja imeytyy hitaasti mahalaukussa ja suolessa.

Enterokapseli on myös valmistettu siten, että lääkeaine vapautuu hitaasti, mutta vasta suolessa. Se valmistetaan päällystämällä lääke- ja apuaineista valmistetut rakeet mahanesteeseen liukenemattomalla kalvolla. Rakeita kutsutaan enterorakeiksi. Ne on pakattu kapselikuoriin.

Yskänlääkemikstuuraa

Mikstuura on nestemäinen lääke, joka nautitaan suun kautta. Koostumukseltaan mikstuura on liuos, liete, emulsio tai rohdostuote. Monet mikstuurat säilyvät vain lyhyen aikaa. Yleensä tällaista lääkettä noudettaessa lääke valmistetaan vasta apteekissa. Lääkeaine, jauhe, sekoitetaan veteen, ja se on sen jälkeen käyttövalmis heti. Mikstuura annostellaan millilitroina. Lietettä, joka on koostumukseltaan vahva mikstuura, ravistetaan ennen käyttöä, jotta lääkehiutaleet sekoittuvat pohjalta annokseen hyvin. Pullossa yleensä lukeekin "ravistettava". Mikstuura on tavallisesti makeutettu sokerilla eli sakkaroosilla. Tällöin ohjeessa usein kehotetaan huuhtelemaan suu käytön jälkeen.

Tipat ovat suun kautta nautittavia nesteitä. Tippapullon suu on usein muotoiltu siten, että tipat voidaan nauttia siitä joko suoraan tai erillisen tiputuslaitteen avulla. Tipat voidaan nauttia myös esimerkiksi mehun tai ruoan seassa.

Annosjauhe on pulverimainen lääkeaine, joka nautitaan yleensä suoraan pakkauksestaan, joka usein on pussimainen. Se voidaan myös sekoittaa juomaan tai ruokaan.

Annosjauheen muodossa olevaa oraalisesti otettavaa lääkettä

Annosrakeet sisältävät lääke- ja apuaineita rakeistettuina. Ne myydään paperipussissa tai astiassa, josta ne annostellaan mitalla. Rakeita voidaan myös sekoittaa nesteeseen. Rakeita on myös entero- tai depotkapseleina.

Suussa vaikuttavat lääkkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuvoide on lääkeaine, jota levitetään suun limakalvoille, missä se vaikuttaa paikallisesti.

Suuvesi ja kurlausvesi on tarkoitettu suun ja nielun huuhteluun. Niitä ei yleensä pidä niellä, vaan ne syljetään käytön jälkeen pois.

Solutabletti huuhtelee suun ja muun elimistön onteloita. Niistä valmistetaan käyttöön soveltuva liuos.

Injektoitavat lääkkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voidaan antaa ihonalaiskudokseen (s.c), lihakseen (i.m), suoneen (i.v), epiduraalitilaan (epid.) sekä spinaalitilaan (i.t) Itse injektoitavia lääkkeitä ovat esimerkiksi diabeteksen hoitoon tarkoitetut insuliinivalmisteet sekä esimerkiksi leikkauksen jälkeen käytettävä hepariinivalmiste, joka ehkäisee verisuonitukoksia.

Peräsuolen kautta annosteltavat (per rectum)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi suppo tai rektioli, jollaista käytetään esimerkiksi epilepsiakohtauksen laukaisemiseksi.

Lääkekasvit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hulluruoho on vanha keskushermoston kautta vaikuttava lääkekasvi, se oli myös yksi ensimmäisistä PKV-lääkkeistä.
Pääartikkeli: Lääkekasvit

Lääkekasveja eli rohdoskasveja voi kutsua laajemmin terveyskasveiksi, jolloin niiden käyttö ei rajoitu vain lääkinnällisiin ominaisuuksiin, vaan niitä käytetään myös esimerkiksi terveyden- ja kauneudenhoitoon. Kasvirohdosvalmisteet ovat Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean luettelemia lääkevalmisteita, joiden vaikuttavat aineet ovat kasviperäisiä aineita tai kasvirohdostuotteita.[28]

Yhdistelmälääkkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Yhdistelmälääke

Yhdistelmälääke tai lääkeyhdistelmä on lääke, jossa vaikuttavia aineita on kaksi tai useampia. Joitakin lääkeaineita käytetään yhdistelminä esimerkiksi siksi, että ne tehostavat toistensa vaikutusta, tai joidenkin yhdistelmälääkkeiden eri ainesosat vaikuttavat elimistön eri osissa, jolloin syntyy haluttu yhteisvaikutus.

Lääkkeiden markkinoinnin ja käytön valvonta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkevalmisteella on oltava voimassa oleva myyntilupa, ennen kuin valmiste voidaan tuoda markkinoille. Lääkevalmisteilta vaaditaan yleensä A-tason näyttöä eli myyntilupa myönnetään, jos lääkeyhtiöllä on osoittaa kaksi tutkimusta, joiden mukaan kyseinen lääkevalmiste on lumelääkettä tehokkaampi. Lääkevalmisteiden tehon ei tarvitse kuitenkaan olla suuri, vaan riittää, että lääke lievittää oireita jonkin verran ainakin osalla potilaita.[29]

Lääketutkimukset tehdään yleensä niin pienellä otoksella, että tuloksiin tulee luontaista satunnaisvaihtelua. Satunnaisvaihtelu aiheuttaa sen, että osa tutkimuksista antaa todellista positiivisemman ja osa todellista negatiivisemman kuvan lääkkeen tehosta. Lääkeyhtiöt teettävät toisinaan saman lääketutkimuksen yhtä aikaa monissa maissa, mutta käyttävät myyntilupahakemuksessaan vain niiden maiden tutkimustuloksia, joissa saatiin positiivinen tulos lääkkeen tehosta. Lääkeyhtiöiden on ilmoitettava viranomaisille kaikki aloittamansa tutkimukset, mutta myyntiluvan saa kahdella positiivisella tutkimuksella myös silloin, kun tutkimusnäytön kokonaisuus puhuu lääkevalmisteen tehoa vastaan. Yrityksillä ei ole myöskään velvoitetta julkaista niitä tutkimuksia, joiden tulokset ovat negatiivisia tai ristiriitaisia. Lääkeyhtiöt julkaisevatkin vain harvoin tällaisia tutkimuksia tai niiden tuloksia.[29]

Lääkevalmisteen luvassa yksilöidään, minkä sairauden hoitoon valmiste on tarkoitettu. Lääkevalmistetta saa markkinoida vain luvassa mainitun sairauden hoitoon. Potilaalle on lisäksi annettava selvitys hoidon vaikutuksista ennen hoitopäätöksen tekoa.[30]

Tästä huolimatta on hyvin tavallista, että lääkeyhtiöt markkinoivat lääkkeitään viranomaisten huomautuksista piittaamatta vuosikymmeniä vastoin lakia sellaisten sairauksien hoitoon, joita myönnetty lääkelupa ei koske. Lääkeyhtioiden pörssikurssit eivät yleensä heilahda, kun yritys jää kiinni tällaisesta rikoksesta ja tuomitaan miljardisakkoihin, koska sakkoja pidetään lääkeyritysten normaaleina toimintakuluina. Lähes 90 prosenttia suurista lääkeyhtiöistä tuomittiin Yhdysvalloissa miljardisakkoihin lääkkeiden laittomasta markkinoinnista vuosina 2005-2015. Sakkojen maksun jälkeen tulovirta jatkuu tasaisena, koska lääkärit ja poitlaat ovat jo tottuneet käyttämään laittomasti markkinoituja lääkkeitä, eikä lääkkeiden off label -käyttö ole laitonta.[31]

Suomessa lääkealan lupa- ja valvonta- ja tiedotustehtäviä hoitaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea eli entinen Lääkelaitos.[32]

Lääkkeiden suhde huumausaineisiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heroiiniin perustuvaa lääkettä.

Monet huumeet ovat alun perin olleet sairauksien hoitoon käytettyjä, mullistavan tehokkaiksi mainostettuja lääkkeitä.[33][34] Myös monet nykyisin markkinoilla olevat keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet on luokiteltu huumausaineiksi ja niitä väärinkäytetään päihteinä. Lääkkeet ovatkin kolmanneksi käytetyin päihde alkoholin ja tupakan jälkeen.[35]

Myydyimmät lääkkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ibuprofeeniin perustuvia tulehduskipulääkkeitä.

Yli puolet suomalaisista käytti päivittäin vähintään yhtä lääkettä vuonna 2020[36]. Myydyimmät lääkkeet Suomessa 2010 tukkuhinnalla mitattuna olivat:[37]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tuomisto, J., Koulu M.: Johdanto farmakologiaan, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p., s. 19-26, Kustannusosakeyhtiö Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3.
  2. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä
  3. ↑ Lääkelaki, Finlex, Valtion säädöstietopankki
  4. ↑ Biologiset lääkkeet uudistavat sairauksien hoitoa. http://www.laaketeollisuus.fi/terveydenhuolto/biologiset-laakkeet
  5. ↑ Mikä on biologinen lääke? Potilaan lääkärilehti 14.11.2014. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/mika-on-biologinen-laake/#.VkpFwl6dcng
  6. ↑ Fillingim et al: sex., gender and pain: a review of recent clinical and experimental findings. Journal of pain 2009, May;10(5):447–85
  7. ↑ Drici & Clément: Is gender a risk factor for adverse drug reactions? Drug Safety 2001;24(8):575–85
  8. ↑ Jukka Virtanen: Lääkkeet ja seksuaalisuus.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ yle.fi (Arkistoitu – Internet Archive) (vanhentunut linkki)
  10. ↑ Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. 2008. Heli Malm, Kirsi Vähäkangas, Anna-Liisa Enkovaara ja Olavi Pelkonen.
  11. ↑ Raskaus,[vanhentunut linkki] Lääkelaitos
  12. ↑ Lääkepomo nosti elintärkeän lääkkeen hinnan 55-kertaiseksi – lukiolaispojat valmistivat saman lääkkeen minihinnalla. 01.12.2016. http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/laakepomo-nosti-elintarkean-laakkeen-hinnan-55-kertaiseksi-lukiolaispojat-valmistivat-saman-laakkeen-minihinnalla/6194792 (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 www.finlex.fi. Viitattu 9.5.2022.
  14. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Mielenterveyslaki 1116/1990 www.finlex.fi. Viitattu 9.5.2022.
  15. ↑ Lääkelaki, Finlex, Valtion säädöstietopankki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870395
  16. ↑ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Finlex
  17. ↑ Valviran kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Pharmacokinetics of the novel antipsychotic agent risperidone and the prolactin response in healthy subjects. Eräällä lääkkeellä todettu vaihtelu
  19. ↑ Genetic test allows personalised drug therapy. 7.5.2005. DrugResearcher.com.
  20. ↑ Hoivakoti lopetti turhat lääkkeet – tulos: Vanhukset nousivat sängyistään, lähtivät liikkeelle ja alkoivat syödä itse. Yle Uutiset 1.12.2016. http://yle.fi/uutiset/3-9323117
  21. ↑ Lääketiede | Asento vaikuttaa lääkkeen tehoon: tabletti liukenee nopeimmin oikealla kyljellä maaten Helsingin Sanomat. 5.10.2022. Viitattu 8.10.2022.
  22. ↑ Käymäläseura Huussi ry www.huussi.net. Viitattu 16.12.2016.
  23. ↑ Suomen Kilpirauhasliitto, Johanna Erkkilä: Kilpirauhaslääkkeen ottaminen – huomioitavia näkökulmia Kilpirauhasliitto. 14.10.2020. Viitattu 14.3.2024.
  24. ↑ Lack of females in drug dose trials leads to overmedicated women: Gender gap leaves women experiencing adverse drug reactions nearly twice as often as men, study shows ScienceDaily. Viitattu 3.4.2022. (englanniksi)
  25. ↑ De nouveaux pictogrammes pour les femmes enceintes vont apparaître sur les boîtes de médicaments Le Huffington Post. 16.10.2017. Viitattu 24.11.2020. (ranska)
  26. ↑ [vanhentunut linkki]
  27. ↑ Helsingin yliopistollinen sairaala (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Rohdosvalmisteet, (Arkistoitu – Internet Archive) Fimea.fi
  29. ↑ a b Pekka Hiltunen: Iso ei. Image 28.10.2010, s. 65–73.
  30. ↑ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
  31. ↑ Kolumni | Iso rikos kannattaa Helsingin Sanomat. 28.9.2015. Viitattu 1.5.2022.
  32. ↑ Fimean kotisivut
  33. ↑ Tohtori Mikko Ylikankaan haastattelu Kalle Haatainen. Yle Puhe 20.12.2010.
  34. ↑ Ylikangas, Mikko: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä: Huumeet Suomessa 1800–1950. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-578-1
  35. ↑ Irti huumeista ry. Lääkkeet ja sekakäyttö. (Arkistoitu – Internet Archive)
  36. ↑ Yleisimpien lääkkeiden aloitus ja niihin liittyvä seuranta Pennanen, Aino 2020https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/331947/duo15679.pdf?sequence=1
  37. ↑ Lääketeollisuus Ry. 2010, http://www.laaketeollisuus.fi/Banners/Myydyimm%C3%A4t%20l%C3%A4%C3%A4kevalmisteet%20Suomessa%202010.pdf[vanhentunut linkki], haettu 1.4.2011

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mann, John: Murha, taikuus ja lääkintä: Lääkeaineiden historiaa. ((Murder, magic and medicine, 2000.) Suomentanut Tiina Onttonen) Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-333-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lääke.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lääke&oldid=22794279”