Lääkkeen antotapa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Valmisteen antotapa viittaa siihen, millä tavalla lääkevalmiste saadaan ihmisen elimistöön.
Mahdollisia tapoja ovat muun muassa seuraavat:[1][2]
- bukkaalinen (posken limakalvoille)
- ihonsisäinen (injektio ihokudokseen)
- implantaatti (esim. ihonalainen kapseli)
- inhalationaalinen (hengitettävä)
- intramuskulaarinen (injektio lihakseen)
- Intraperitoneaalinen (injektio vatsaonteloon)
- intratekaalinen (selkäytimeen injektoitava)
- insuflaatio (lääkkeenpuhallus, sisään puhaltaminen)
- intravaginaalinen (emättimen kautta)
- intravenoosinen (injektio tai infuusio laskimoon)
- nasaalinen (nenän kautta)
- okulaarinen (silmän kautta)
- oraalinen (suun kautta)
- rektaalinen (peräaukon kautta)
- sublinguaalinen (kielen alle asetettava, esim. nitrotabletit)
- subkutaaninen (injektio ihon alle)
- sydämensisäinen (injektio sydämeen)
- topikaalinen (pinnallisesti)
- transdermaalinen (ihon kautta)
- transmukosaalinen (limakalvon kautta)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koulu, Markku & Mervaala, Eero (toim.): ”Farmakokinetiikka”, Farmakologia ja toksikologia, s. 81. (9. painos) Kuopio: Kustannus Medicina, 2013. ISBN 978-951-973-165-0 Luku verkossa.
- ↑ Lääkkeiden annostelu - Lääkemuodot Tohtori.fi 30.04.2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lääkemuodot ja antotavat, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin yliopisto.