Kyttälän rautatieasema
| Kyttälä | |
|---|---|
 Asemasta on jäljellä vain asunnoksi muutettu vesitorni, kuvassa oikealla. |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Ktä |
| Rataosa | Tampere-Pori |
| Ratakilometri | 273+156 |
| Kunta | Kokemäki |
| Etäisyydet |
Tampere 85,7 km Pori 49,1 km Kokemäki 11,2 km |
| Avattu | 4. marraskuuta 1895 |
| Lakkautettu | 1984 |
| • henkilöliikenne | 1983 |
| Asemarakennus | |
| Materiaali | puu |
| Rakennettu | 1. asema 1895 (paloi 1897) 2. paloi 1918 |
| Purettu | 1995 |
|
|
|
Kyttälän rautatieasema (lyh. Ktä) on käytöstä poistettu rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Kyttälän kylässä Kokemäellä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyttälä kuului vuonna 1895 avatun Tampere–Pori-radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Alkuperäinen pysäkkirakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaisesti vuonna 1895 samanlaisena kuin läheiset Kauvatsan ja Risten asemat samalla rataosalla, mutta se tuhoutui tulipalossa jo elokuussa 1897. Uusi asemarakennus rakennettiin samoin piirustuksin, mutta se puolestaan poltettiin sisällissodan aikana Kokemäen taistelun yhteydessä 17. huhtikuuta 1918. Sen tilalle rakennettiin kolmas lautarakenteinen asemarakennus. Alkuperäinen hirsinen vesitorni korvattiin vuonna 1916 tiilisellä.[1]
Kyttälä oli sikäli poikkeuksellinen rautatieasema, että se oli tärkeä risteysasema, vaikka paikalle ei johtanut lainkaan maantietä. Vuonna 1893 aloitettiin säännöllinen laivaliikenne Kokemäenjokea myöten Kyttälästä Huittisiin ja näin Kyttälän asema palveli huittislaisia. Vuonna 1898 rakennettiin kapearaiteinen rautatie Kyttälän asemalta satamalaiturille. Kyttälä oli myös tärkeä puutavarankuljetuksen solmukohta. Loimijoen alueelta uitettuja tukkeja kuormattiin juniin kuljetettaviksi Raumalle ja toisaalta muualta Suomesta junalla tuotuja tukkeja purettiin junanvaunuista uitettaviksi Porin suuntaan. Laivaliikenne Kyttälän ja Huittisten välillä päättyi vuonna 1933 maantieliikenteen vilkastuessa. Maantie Kyttälän asemalle valmistui kuitenkin vasta 1940-luvulla.[1]
Henkilöliikenne Kyttälän asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1984. Kyttälän ja samana vuonna lakkautetun Ahvenuksen seisakkeen välillä otettiin käyttöön Ahvenuksen junakohtauspaikka vajaat kolme kilometriä Tampereen suuntaan. Kyttälän raiteet jäivät palvelemaan vain aseman viereisen Kyttälän sahan tarpeita, ja asemarakennus myytiin vuonna 1992. Sivuraide Kyttälän asemalta sahalle purettiin vuonna 1993, muu ratapiha seuraavana vuonna ja asemarakennus paikallisten asukkaiden vastustuksesta huolimatta vuonna 1995. Aseman vesitorni on vielä jäljellä asunnoksi muutettuna.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 124–125. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.