Kyproksen museo
Kyproksen museo Κυπριακό Μουσείο |
|
---|---|
Kyproksen museo. |
|
Tyyppi | arkeologinen museo |
Sijainti | Mouseíou 1, Nikosia, Kypros |
Perustettu | 1882 |
Koordinaatit | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kyproksen museo (kreik. Κυπριακό Μουσείο, Kypriakó Mouseío) on arkeologinen museo Nikosian kaupungissa Kyproksella. Se on maan suurin ja tärkein arkeologinen museo ja esittelee löytöjä eri puolilta saarta esihistorialliselta ajalta varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle saakka.[1][2]
Historia ja rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nikosian ensimmäinen arkeologinen museo perustettiin yksityisenä vuonna 1882. Se muutettiin julkiseksi museoksi 1900-luvun alkupuolella. Nykyinen museorakennus rakennettiin vuosina 1908–1924. Se edustaa uusklassista arkkitehtuuria ja sijaitsee lähellä Nikosian vanhaakaupunkia ja Kyproksen edustajainhuoneen rakennusta. Museorakennuksessa on 14 näyttelysalia ja lisäksi toimisto-, säilytys- ja työpajatiloja sekä kirjasto.[1][2][3]
Museo on käynyt liian pieneksi sen varastoissa oleville arkeologisille löydöille, joista vain pieni osa voi olla näytteillä, ja uusi museo on suunnitteilla. Arkkitehtuurikilpailu uudesta museorakennuksesta järjestettiin vuonna 2017.[4]
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon kokoelmiin kuuluu löytöjä neoliittiselta kaudelta roomalaisen kauden lopulle, toisin sanoen noin ajalta 7000 eaa.–395 jaa. Museoesineet on järjestetty saleihin aikakausien ja teemojen mukaisesti. Sali I esittelee Kyproksen neoliittista ja kalkoliittista kautta. Tunnetuimpia esineitä on kalkoliittinen niin kutsuttu Pomóksen idoli noin vuodelta 3000 eaa. Sali II esittelee pronssikautta ja sali III keramiikan kehitystä keskiseltä pronssikaudelta aina roomalaiselle kaudelle saakka. Salissa IV on arkaaisen kauden savifiguriineja Agía Eirínin pyhäköstä. Sali V esittelee egyptiläisiä ja assyrialaisia vaikutteita Kyproksen klassisen kauden kuvanveistossa ja sali VI hellenistisen ja roomalaisen kauden veistoksia, merkittävimpänä suurikokoinen keisari Septimius Severusta esittävä pronssipatsas.[1][2]
Salin VII teemana on Kyprokselle mainetta antanut kupari erilaisten pronssiesineiden kautta, mukaan lukien pronssiastiat, aseet, työkalut ja rituaaliesineet. Kokoelmiin kuuluu myös muun muassa rahoja, sinettejä, koruja ja lasiesineitä. Salit VIII ja IX esittelevät hautoja, hautakiviä, sarkofageja ja muita hautalöytöjä. Salin X teemana ovat Kyproksen muinaiset kirjoitusjärjestelmät kyproslais-minolainen kirjoitus ja kyproslainen kirjoitus sekä siirtyminen kreikkalaisen kirjaimiston käyttöön.[1][2]
Sali XI esittelee Salamiin kuningashautojen löytöjä, kuten hautahuonekaluja ja pronssikattiloita. Sali XII on vaihtuvien näyttelyiden käytössä. Salissa XIII ovat Salamiin gymnasionista löydetyt veistokset, ja salissa XIV on savifiguriineja varhaiselta pronssikaudelta roomalaiselle kaudelle saakka.[1][2]
-
Pomóksen idoli, n. 3000 eaa.
-
Pronssikautisen haudan (2000–1600 eaa.) rekonstruktio.
-
Mykeneläinen krateeri, 1300-luku eaa.
-
Sarvekas jumala Égkomista, 1100-luku eaa.
-
Astia kyprogeometriselta kaudelta I, n. 1050–950 eaa.
-
Arkaainen amfora, n. 750–600 eaa.
-
Terrakottafiguriineja Agía Eirínistä, 600/500-luku eaa.
-
Sfinksi Tamassoksesta, 500-luku eaa.
-
Hopliitin hautakivi, n. 400 eaa.
-
Veistoksia Salamiin gymnasionista, 100-luku.
-
Septimius Severuksen pronssipatsas, 100/200-luku.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Cyprus Museum, Lefkosia Department of Antiquities. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ a b c d e Cyprus Museum Visit Cyprus. Arkistoitu 26.4.2018. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ Stylianou-Lambert, Theopisti & Bounia, Alexandra: The Political Museum: Power, Conflict, and Identity in Cyprus, s. 60–70. (Heritage, Tourism & Community) Routledge, 2016. ISBN 1315521032 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Winning Proposal for Cyprus Archaeological Museum Celebrates Regional History Arch Daily. 5.8.2017. Viitattu 23.4.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyproksen museo Wikimedia Commonsissa