Kvarnån (Rånejoki)
| Kvarnån Kvarnån |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Norrbotten |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Luulaja, Boden |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Kvarnånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 133,72 km² [1] |
| Pääuoman osuudet | Kvarnån ←Börstån ←Forsträskeån ←Forsträskbäck ←Långträskbäck |
| Yhtyy | Rånejoki [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Såg-Djupträsket |
| Laskupaikka | Rånejoki, Niemisuvanto |
| [a] | |
| Läpivirtausjärvet | Västiträsket, Q18143064, Såg-Djupträsket, Gunnars-Djupträsket |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 42 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | 16 m mpy. [b] |
| Korkeusero | 26 m |
| Pituus | 9 km |
| Kaltevuus | 2,89 m/km |
| Keskiylivirtaama | 12,7 m³/s [c] |
| Keskivirtaama | 1,9 m³/s [c] |
| Keskialivirtaama | 0,1 m³/s [d] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kvarnån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Luulajan ja Bodenin kunnissa sijaitseva 9 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se saa alkunsa Såg-Djupträsketin järvestä ja yhtyy pääuomaansa Niemisuvannossa.[1][2][3][e]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki saa alkunsa Västiträsketin etelärannasta ja se virtaa yhdeksän kilometrisenä jokena Niemisuvannon (ruots. Niemisel) kylän läpi. Joki yhtyy Rånejoen Sladaniin, jonka vastarannalla sijaitsee Ån kylä. Sladan kuuluu alajuoksulla levenevään suvantomaiseen järveen Niemiseletiin. Valuma-alueen pääuoma on paljon Kvarnånia pitempi (katso alla).[3][e]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Storbergetin vuorella Forsträskbäcken vieressä sijaitsee Södra Storbergetin luonnonsuojelualue (ruots. Södra Storbergets naturreservat). Toinen suojelualue, Kilbergetin suojelualue (ruots. Kilbergets naturreservat), sijaitsee Forsträskbäckenin ja Kilbergtjärnenin välisellä Kilbergetin vuoren ympäristössä.[4]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kvarnånin valuma-alueen pinta-ala on 134 neliökilometriä. Sen on 3,2 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Kvarnånin valuma-alue sijaitsee Rånejoen pohjoispuolella ja Rörånin valuma-alueen ja Bjurånin valuma-alueen välissä.[1][2][5]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kvarnån on valuma-alueen nimikkojoki, mutta se ei ole koko ajan valuma-alueensa pääuoma. Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman vesireitin seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä haaraa, jolla on yläjuoksulla suurin valuma-alue. Nimikkojoki muodostaa pääuoman 9 ensimmäisellä kilometrillä, jonka jälkeen sen jatkeeksi on valikoitunut yläjuoksulla seuraavat uomat ja läpivirtausjärvet: Västiträsket, Börstån, Lillträsket, Forsträskeån, Såg-Djupträsket, Forsträskbäck, Forsträsket, Långträskbäck, Långträsket, Långträskbäck ja Bergträsket. Pääuoman kokonaispituus on noin 35 kilometriä.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (68,5 %), turve (13,4 %), hiekka tai sora (1,8 %), siltti (0,9 %) ja kallioalue (8,0 %).[1]
Virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kvarnånin keskivirtaamat kuukausittain yhtymäkohdassa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Kvarnånin virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen yhtymäkohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 1,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 9,3 m³/s todettiin toukokuussa 2012 ja pienin virtaama 0,1 m³/s todetaan vuosittain useana kuukautena. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Sen mukaan kevättulva alkaa näkyä jo huhtikuussa, vaikka sen huippuaika onkin toukokuussa.[1]
Sivujokia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kvarnånin valuma-alueella ei ole selkeää runsasvetistä pääuomaa, johon pienemmät joet yhtyvät matkan varrella. Valuma-alueella virtaa useita jokia ja uomia, joiden valuma-alueet ovat toistensa kaltaisia. Alajuoksulla sijaitseva Västiträsket on solmukohta, johon laskevat pienempi Nordbäcken ja suurempi Börstån. Nordbäcken laskee luoteesta päin Västiträsketin luoteisrantaan. Börstån on osa pääuomaa, joka laskee Lillträsketistä koillisen suunnalta. Forsträskån tulee luoteesta ja laskee vuorostaan Lillträsketiin. Sen sivuhaarana on Kvarnbäcken, joka on Gunnars-Djupträsketin laskuoja. Ronningsbäcken tulee koillisesta päin ja on Mjöträsketin ja Mjöträsklommenin laskuoja. Mjöträsketiin laskee oja pohjoisesta päin, joka on Grundträsktjärnbäcken. Se tuo vedet Grundträsktjärnistä ja ylempää Grundträsketistä. Uomasta sivussa sijaitsee Grundträsket, joka on Ronningsbäcken lähdejärvi. Se alla sijaitsee pienempi Grundbergtjärnen.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Såg-Djupträsketistä tulevassa uomassa kuohuaa Fredrikaforsen. Kartanon omistaja Jonas Meldercreutz Meldersteinin kartanosta rakensi 1700-luvulla koskeen vesivoimalla toimivan pajan, jossa toimi kaksi voimavasaraa samanaikaiseksi. Pajassa tuotettiin esimerkiksi rautanauloja. Kosken nimi on sama kuin Meldercreutzin vaimolla.[e]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on mitattu Internetin Läntverket- karttapalvelun osoitintyökalulla.
- ↑ a b Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ), keskivirtaama (MQ) ja keskiylivirtaama (MHQ). Keskivirtaama vastaa todellisuutta melko hyvin, mutta keskialivirtaama on yleensä liian suuri ja keskiylivirtaama taas liian pieni.
- ↑ Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ). Se on arvoltaan todennäköisesti hieman liian suuri.
- ↑ a b c Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Kvarnån (Norrbotten).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Kvarnån (SE733779-178167) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Kvarnånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)