Kuuban maantiede
Kuuban maantiede kertoo Kuuban maantieteeseen liittyvistä asioista. Kuuba on saarivaltio, joka sijaisee Meksikonlahden ja Karibianmeren välissä. Yli puolet maan pinta-alasta on tasankoa.
Maastonmuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuban saarella on kolme vuorijonoa, joista yksi on Sierra del Rosario, jonka lomassa on Valle de Viñalesin laakso ja kuuluisat karstilaaksot. Toinen vuorijono on Sierra del Escambrayh, missä sijaitsee vuori Sierra de trinidad. Kolmas vuorijono on suurin piirtein rannikkoa myötäilevä Sierra Maestra, missä on maan korkein vuorenhuippu Pico Turquino. Pohjoisrannikon tuntumassa on laguuneja, joiden takana on korallisaaria.[1]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuubassa vallitsee tyypillinen trooppinen ilmasto. Vuodenaikojen lämpötilat eivät vaihtele paljoa maan itäosassa, mutta länsiosassa vuotuiset lämpötilat vaihtelevat hieman enemmän. Sadekausi on toukokuusta lokakuuhun ja vuotuinen sademäärä on noin 1000-1500 mm. Toisinaan esiintyy trooppisia myrskyjä ja hurrikaaneja.[1]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuban luonto on säilynyt paremmin kuin muualla Karibialla. Kestämättömät metsänhakkuut ja kosteikkojen raivaus sokeripelloiksi ovat tosin tehneet tuhojaan myös Kuubassa, mutta maassa on edelleen myös koskematonta sademetsää ja kosteikkoja sekä koralliriuttoja. Talouskasvun pelätään kuitenkin jatkossa lisäävän luonnon kulumista.[2]
Noin viidesosa saaresta, 200 metrin yläpuolella, on ollut alkujaan kosteiden metsätyyppien: sademetsän, vuoristometsän ja pilvimetsien peitossa. Niistä on löydetty noin 30 kotoperäistä lajia. Vuonna 1995 arvioitiin, että 75 % metsätyypistä on tuhottu kahvin ja kaakaon viljelyn seköä kaivoseollisuuden ja turismin takia.[3] Yli puolet maan pinta-alasta on ollut kuivaa metsää, mutta 90 % siitä on raivattu viljelyksiksi, laitumeksi ja savanniksi.[4] Vuoristoissa on kasvanut havumetsää, josta on jäljellä kolme yli 250 neliökilometrin laikkua. Metsän päälajina on karibianmänty (Pinus caribaea), jonka suojissa elää monia kotoperäisiä lintu- ja kasvilajeja.[5]
Kuuban alueella esiintyy yhteensä yli 7000 kasvilajia, joista 90 on palmuja.[1]
Maailman pienin lintu kimalaiskolibri elää Kuubassa, samoin kuin kuubansmaragdikolibri, endeeminen kuubantodi ja kuubanamatsoni. Kansallislintu on kuubantrogoni. Capromys pilorides -hutialajia tavataan Kuuban lisäksi joillakin lähisaarilla. Kuubankrokotiili on kadonnut muualta kuin Kuubasta.[6]
Desembarco del Granman kansallispuisto ja Alejandro de Humboldtin kansallispuisto ovat Unescon maailmanperintökohteita.[7] Muita luonnonsuojelualueita on Torquinon ja Cristalin vuorilla sekä Isla de la Juventudin saarella ja Viñalesin laaksossa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Detlef Wienecke-Janz: Maailmalla, Amerikka, s. 82-83. Weilin+Göös, 2009. ISBN 978-951-0-33476-8
- ↑ The Nature of Cuba (Arkistoitu – Internet Archive) Smithsonian 2003
- ↑ Cuban Moist Forests One Earth. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Cuban Dry Forests One Earth. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Jon Schipper: Cuban Pine Forests One Earth. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Wildlife Guide Cuba 2011. PBS Thirteen Educational Broadcasting Corporation. Viitattu 20.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Cuba Unesco. Viitattu 22.5.2023.