Kustaa Vaasa (lehti)
| Kustaa Vaasa | |
|---|---|
| Lehtityyppi | aikakauslehti |
| Perustettu | 1939 |
| Lakkautettu | 1943 |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Ilmestymistiheys | kerran kuukaudessa |
Kustaa Vaasa oli Suomessa 1939–1943 ilmestynyt poliittinen aikakauslehti. Lehden julkaisemisen takana olivat Gunnar von Hertzen, maisteri Erkki Räikkönen ja tohtori Martti Mustakallio.[1] Lehti oli suomenkielinen ja sen ideologia oli kansallissosialistista Saksaa ihannoiva. Lehden päätoimittajana toimi koko sen julkaisemisen ajan Erkki Räikkönen. Toimittajina lehdessä oli esimerkiksi Bertel Gripenberg, Matti Jaakkola, Gunnar Lindqvist ja Olavi Linnove. Lehden ympärille muodostui vuonna 1942 Siniristi-yhdistys[1].
Kustaa Vaasa nimettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan mukaan. Kustaa Vaasa perustettiin tarkoituksenaan yhdistää kaikki ei-sosialistit Suomessa, ja sen sävy oli suhteellisen sivistynyt verrattuna siniristin aggressiiviseen ja kiivaaseen antisemitismiin. Kustaa Vaasa halusi muodostaa "valkoisen rintaman" palaten sisällissodan aikoihin, jolloin "valkoiset" työskentelivät yli puoluerajojen voittaakseen sosialistit. Huolimatta sovinnollisesta sävystä, konservatiivien lähetysmisestä ja voimakkaasta antisosialismista Kustaa Vaasa kuvaili itseään avoimesti "kansallissosialistiseksi" ja piti aktiivisia yhteyksiä Saksan natseihin. Räikkönen matkusti myös vuonna 1940 Saksan miehittämään Norjaan, jossa hän tapasi Franz Walther Stahleckerin, SS:n turvallisuuspoliisin ja turvallisuuspalvelun johtajan.[2][3][4] Kustaa Vaasa kannatti myös suomalaista irredentismia, suur-Suomea ja Heimoaatetta.[5]
Huolimatta siitä, että lehti oli verrattaen hillitty verrattuna Siniristiin ja Työrintamaan, jotka vaativat "lopullista ratkaisua" juutalaiskysymykseen, lehti kannatti silti ”juutalaisen kauppurihen[gen]" puhdistamista maasta ja kansalaisuuden saattamista riippuvaiseksi "asiantuntijoiden" rotubiologisesta lausunnosta. Lindqvist kirjoitti Kustaa Vaasassa, kuinka paikalliset juutalaiset olivat ajaneet Englannin ja USA:n Neuvostoliiton puolelle: "Tuon pirullisen kylmästi laskelmoidun suunnitelman takaa astuu esiin poliittisen, ylivaltiollisen juutalaisuuden Juudaskasvot ja kavaltajan veristen hopeakolikoiden helisevä ääni kiirii yli valtamerienkin".[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hanski, Jari: Juutalaisviha Suomessa 1918-1944. Helsingissä: Ajatus kirjat, 2006. ISBN 978-951-207-041-1
- ↑ Silvennoinen, Oula & Tikka, Marko & Roselius, Aapo: Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet,. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 9789510401323.
- ↑ Uola, Mikko: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953, Helsinki: Minerva Kustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-492-768-0.
- ↑ Silvennoinen, O. (2024). For freedom and justice? The Vasara circle as a conduit of conspiracist antisemitism in inter-war Finland. Nordisk judaistik/Scandinavian Jewish Studies, 35(1), 52–70. https://doi.org/10.30752/nj.142241
- ↑ Tuomas Tepora, Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917–1945, WSOY 2011
- ↑ Jari Hanski: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918—1944,Kirja kerrallaan, Helsinki 2006. Viitattu 19.9.2014.