Kuopion lääninsairaala
Kuopion lääninsairaala oli 1794–1958 toiminut Kuopiossa sijainnut valtion ylläpitämä sairaala.
Lääninsairaalahanke esiintyi maaherran kirjelmässä 1776, mutta kun hanke ei edistynyt, jouduttiin perustamaan tilapäinen kuppatautisairaala eli sairastupa, jolla tarkoitetaan yksinkertaisin välinein varustettua muutaman potilaspaikan sairaalaa.[1][2] Sellainen oli Kuopiossa 1781, 1785, 1791 ja 1794, jolloin piirilääkäri toimi nyt väliaikaiseksi kutsutun lääninsairaalan lääkärinä, vaikka käytännön hoidoista vastasi suomen kieltä osannut välskäri.[1]
Kuopion lääninsairaalan eli lääninlasaretin perustamisvuotena pidetään vuotta 1794, sillä siitä lähtien se on toiminut Suomen sodankin aikana vähäisiä katkoksia lukuun ottamatta keskeytyksettä. Ensimmäisenä vuonna hoidettiin 18 potilasta. Hoidosta vastasi aluksi välskäri ja vuodesta 1799 lähtien kirurgian maisteri, joka välillä hoiti myös piirilääkärin ja vankilanlääkärin tehtäviä, ja 1803 erityinen sairaalalääkäri.[1]
Lääninsairaalan ensimmäinen sairaalaksi suunniteltu rakennus tehtiin Kuningattarenkadun (nykyinen Maaherrankatu) ja Suokadun kulmaan, johon myöhemmin rakennettiin kauppakoulu. Tukholmassa toiminut Kuninkaallinen rakennushallitus laati piirustukset ja rakennus valmistui 1797. Siinä oli kaksi potilashuonetta naisille (lasaretti ja hospitaali) sekä kaksi potilashuonetta miehille. Jokaisessa huoneessa oli kuusi potilasvuodetta. Lisäksi rakennukseen oli sijoitettu yhteinen kahveri (ruots. skafferi, ruokakomero), keittiö ja kylpyhuone sekä leikkuuhuone ja kaksi huonetta johtajan käyttöön.[1] Vuonna 1805 rakennettiin kolmihuoneinen siipirakennus ja päärakennuksesta varattiin kaksi huonetta kuppatautisille.[3]
Ruotsin vallan lopulla lääninsairaalaan perustettiin hoitajattaren virka, jota hoitamassa oli muun muassa niin työteliäs ihminen, että hän oman työnsä ohessa teki sairaalan rengin työt ja huolehti vielä sairaalan ruokataloudesta. Venäläiset ottivat sairaalan haltuunsa 1809 ja työntekijäksi otettiin väliaikaisesti toinen hoitajatar sekä myös ruokatalouden hoitaja.[3]
Vuonna 1810 sairaalan kalustossa oli paljon puutteita. Ei ollut esimerkiksi kattilaa, jossa voisi lämmittää kylpyvettä. Potilaat toivat omat vaatteensa ja joutuivat ne myös itse pesemään. Ensimmäiset posliiniastiat kyettiin hankkimaan 1820 ilmeisesti henkilökunnan käyttöön.[3]
Suunnitelmien mukaan sairaansijoja piti olla 35, mutta jo 1813 potilaita oli 62, joista 61 oli kuppatautisia.[3] Vanhan lääninlasaretin korvasi 1822 Charles Bassin piirtämä puurakenteinen uudisrakennus, joka tunnettiin Lahdentaan sairaalana. Se sijaitsee entisen lääninvankilan vieressä ja on vuodesta 1911 ollut vankilan käytössä.[4] Lääninsairaalan entinen päärakennus on 2020-luvulla Kuopion vankilan puutalokorttelissa Sakkola-niminen rakennus.[5]
Lääninsairaalan vuoden 1820 piirustuksissa oli jo mukana ’hullujen huone’, mutta vasta vuoden 1840 armollinen asetus mielisairaanhoidon järjestämiseksi sai aikaan sen, että Lahdentaan sairaalarakennusryhmän erillisrakennukseen perustettiin mielisairasosasto. Hoitokeinot olivat siihen aikaan melko rajuja. Potilaille annettiin voimakkaita ulostuslääkkeitä eli drasticumeja, riippuvuutta aiheuttaneita Morisonin pillereitä, oksetuslääkkeitä, irritaatioita (ärsyttäminen, kiihottaminen), harjoitettiin suoneniskentää ja käytettiin juotikkaita verenimentään. Hoitomenetelmät saivat muut ihmiset epäluuloisiksi ja kauhistuneiksi mielisairaaloita kohtaan. Helsingissä sijainneen Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri Leonard Fahlander sen sijaan karttoi pakkokeinoja ja hänen luokseen hakeutui Kuopiostakin potilaita. Kuopiossa mielisairaiden ankeat olot jatkuivat pitkään, sillä Niuvanniemen hoito- ja parannuslaitos otti ensimmäiset potilaansa sisään vasta 1885.[6]
Punatiilisen uudisrakennuksen muuraaminen alkoi 1874 lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin johdolla E. B. Lohrmannin tekemien piirustusten mukaan. Sairaala valmistui 1877 Valkeisenlammen rantaan. Korkean kivijalan sisällään pitämässä pohjakerroksessa oli sairaalan taloustilat. Ensimmäiseen kerrokseen oli sijoittettu naispotilaiden huoneet, joissa oli yhteensä 44 sairaansijaa, ja myös toisen kerroksen miesten osastossa oli 44 potilaspaikkaa. Keskirisaliitin sisäpuolella oli ensimmäisessä kerroksessa kanslian tarvitsemat tilat ja toisessa kerroksessa lääkärin vastaanottotilat ja leikkaushuone. Pihapiirissä sijaitsivat taloudenhoitajan asuinrakennus ja punatiilinen ruumishuone, joka sittemmin purettiin.[4]
Sairaala tarvitsi lisää tilaa ja 1910 valmistui Kauppakadun päähän uusi sairaalarakennus, talousrakennus sekä taloudenhoitajan ja lääkärin kaksikerroksinen asuinrakennus. Ne kaikki oli suunnitellut Florentin Granholm ja Magnus Schjerfbeck Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Lisäksi alueelle tehtiin talouskellari ja uusi ulkorakennus. Myöhemmin valmistui arkkitehti E. A. Kranckin piirtämä sauna- ja pesutuparakennus, jonka korkealla ullakolla oli tilaa kuivattaa pyykkejä.[7]
Kirurgista osastoa varten tehdyn uuden sairaalarakennuksen pohjakerroksessa olivat lämmityshuoneet, ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi potilashuoneita, laboratorio ja röntgen sekä toisessa kerroksessa potilashuoneita ja leikkaussalit, jotka saivat paljon päivänvaloa suurista ikkunoista ja kattoikkunoista. Kolmas kerros oli muuta rakennusta korkeammassa keskikohdassa ja sinne oli sijoitettu 11 hoitajien huonetta. Ullakolle oli rakennettu kaksi palvelijain huonetta.[8] Talvisodan ja jatkosodan aikana Kuopion lääninsairaalassa toimi 20. sotasairaala. Sairaalan toimintoja oli sijoitettuina myös eri puolille Kuopiota, Lapinlahtea, Siilinjärveä ja Suonejokea.[9][10]
Lääninsairaalan korvaajaksi rakennettiin Kuopion keskussairaala kaupungin keskustan ulkopuolelle. Se valmistui 1958 ja muuttui 1972 Kuopion yliopistolliseksi sairaalaksi.[11] Lääninsairaalan rakennukset otettiin 1959 oppilaitoskäyttöön ja alueelle rakennettiin 1990-luvun alussa Arkkitehtitoimisto Pekka Pitkänen Ky:n suunnittelema uudisrakennus oppilaitosta varten. Vuonna 1994 suojeltiin 1870-luvun sairaalarakennus sekä 1900-luvun alussa valmistuneet sairaala ja talousrakennus.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Riekki, Helena: Kuopion kaupungin rakennushistoria : kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875. (Kuopion historia 6) Kuopio: Kuopion kaupunki, 2005. ISBN 951-842-293-1
- Toivanen, Pekka: Kuopion historia 2 : Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan. Kuopio: Kuopion kaupunki, 2000. ISBN 951-842-228-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Toivanen 2000, s. 313.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. (Osa 7, palsta 894, hakusana sairaskoti) Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ a b c d Toivanen 2000, s. 315.
- ↑ a b Riekki 2005, s. 220.
- ↑ a b Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Kuopion lääninsairaala 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Toivanen 2000, s. 317.
- ↑ Riekki 2005, s. 220–222.
- ↑ Riekki 2005, s. 222–223.
- ↑ Sotapolku.fi - 20. Sotasairaala Kuopio www.sotapolku.fi. Viitattu 22.9.2024.
- ↑ Sotapolku.fi - 20. Sotasairaala Kuopio www.sotapolku.fi. Viitattu 22.9.2024.
- ↑ Riekki 2005, s. 226–227.