Kulttuuritehdas Vernissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuuritehdas Vernissa
Vernissa ja Tikkurilankoski
Vernissa ja Tikkurilankoski
Osoite Tikkurilantie 36
01300 Vantaa
Sijainti Jokiniemi[1]
Valmistumisvuosi 1887 (tiilirakennus),[2] vuoden 1912 tulipalon jälkeen useita eriaikaisia rakennusosia[3]
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sisäänkäynti Tikkurilantiellä.

Kulttuuritehdas Vernissa (myös nimillä Vernissa ja Vernissatehdas) on Vantaan Jokiniemessä sijaitseva asemakaavalla suojeltu kulttuurirakennus.[4] Punatiilisessä entisessä tehtaassa järjestetään esimerkiksi konsertteja, teatteriesityksiä ja työpajoja, ja sen yhteydessä toimii myös kahvila.[5] Pääasiallisesti kulttuuritoiminta keskittyy nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Viikoittain Vernissassa käy noin 250 nuorta eri harrastus- ja taidetoiminnoissa, ja vuosittain kävijöitä on yli 35 000.[6] Tiloissa järjestetään vuosittain yli 200 kulttuuritapahtumaa.[6]

Harrasteita ja tapahtumia ylläpidetään yhteistoiminnalla vantaalaisten nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Vernissassa toimivat esimerkiksi Tikkurilan teatteri -harrastajateatteri ja Vantaan elävän musiikin yhdistys.[7] Tiloja vuokrataan myös seminaareja varten.[8] Kapasiteetti konsertteja varten on noin 250 henkilöä ja seminaareihin 100.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen kivijalka kuuluu samalla paikalla sijainneeseen hirsiseen myllyyn, joka oli rakennettu jo vuonna 1757[9] ja sittemmin palanut tulipalossa.[3] Vernissatehdas valmistui Dickursby Oljeslageri -nimiseksi[10] öljynpuristamoksi ja vernissakeittämöksi vuonna 1863[7] sen jälkeen, kun Håkansbölen kartanon omistanut everstiluutnantti Anders Lorenz Munsterhjelm oli ostanut verotiloja tulevalta asemanseudulta jo vuonna 1956 ja saanut luvan perustaa ”pellavan- ja hampunsiemenen käyttöön perustuvan öljynpuristamon” elokuussa 1862.[9][11] Sijainti Tikkurilankosken äärellä oli logistisesti otollinen, koska läheisyyteen oli juuri avattu Tikkurilan rautatieasema.[3] Sen lisäksi nykyinen Tikkurilantie eli tuolloinen Kuriiritie oli osa Turun ja Viipurin välistä Suurta Rantatietä eli Kuninkaantietä.[5]

Tehtaassa puristettiin pellavaöljyä ja valmistettiin vernissaa, jolla ruostesuojakäsiteltiin teollisuuden koneita, työkaluja, siltoja ja ratakiskoja.[3] Kysyntä vernissalle oli tarjontaa suurempaa, ja pellavansiemeniä jouduttiin hankkimaan jopa Argentiinasta asti.[9]

Vuonna 1885 öljypuristamo ja vernissankeittämö siirtyi helsinkiläisen kauppaliikkeen Schildt & Hallbergin omistukseen. Tehtaan toimintaa laajennettiin ja tehostettiin, ja alkuperäinen öljynpuristamo korvattiin uudella tiilirakennuksella vuonna 1887.

Tulipalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1912 suurin osa tehtaasta tuhoutui tulipalossa. Se kuitenkin rakennettiin uudelleen seuraavana vuonna, ja korjauksen yhteydessä rakennukseen lisättiin yksi kerros. Aikansa kehittyneintä tekniikkaa edustanut uusi tehdas mahdollisti tuotantomäärien mittavan kasvun.[12] Alkuperäisistä 1800-luvun rakenteista on jäljellä tiilijulkisivut ja holvikellari.[3] Vuonna 1937 rakennus sai funktionalistisen laajennusosan,[7] ja 1950-luvulla rakennettiin pilareilla seisova sosiaalitilaosa, nykyinen kahvila.[13]

Tulipalo ja voimaan tullut palolaki johtivat siihen, että tehtaaseen sijoitettiin yövartijoita[7] ja sen viereen rakennettiin pieni tehdaspalokunta vuonna 1935.[14]

Paloaseman pieni kalustovaja tehtaan kupeessa on myös suojeltu asemakaavalla.[15] Tikkurilan tehdaspalokunta toimi maalaiskunnan sopimuspalokuntana vuoteen 1960 asti.[14]

Maalitehtaasta kulttuuritilaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljynpuristus jatkui 1960-luvulle asti, mutta jo vuonna 1919 tehdastoiminnan painopiste alkoi siirtyä maalinvalmistukseen.[7] Maalinvalmistuksesta sai alkunsa maalikonserni Tikkurila Oyj,[5] jonka toiminta siirtyi joen toiselle puolen Kuninkaalaan vuonna 1976.[7] Vantaan kaupunki sai tehtaan omistukseensa vuonna 1981.[7] Nuoret valtasivat rakennuksen vuonna 1985 ja vaativat sen muuttamista kulttuurikäyttöön.[7] Tehdas kunnostettiin, ja kulttuuritoiminta alkoi vuonna 1990.[6] Vuonna rakennuksesta tehtiin suojeltu.[7] 1990-luvulla vernissatehdas tunnettiin rock-henkisenä ”Vantaan Tavastiana” ja yhtenä Vantaan tärkeimmistä konserttitiloista, mutta sittemmin toimintaa alettiin muuttaa rock-klubista monitoimitilaksi.[7]

Tehdasjätteitä ja trasselia poltettiin piipuissa. Jokirannassa sijaitsi alun perin kaksi vernissatehtaan piippua, mutta vain yksi niistä on jäljellä.[16]

Peruskorjaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vernissa peruskorjataan vuosina 2022–2023. Sitä ennen rakennusta on remontoitu viimeksi 1980-luvun lopulla.[17] Tiloissa on havaittu paljon puurakenteita, jotka pitää purkaa ja uusia. Samalla kahvilan asiakaspaikkojen määrää lisätään huomattavasti.[17] Viereinen vanha paloasema kunnostetaan pop up -tyyppiseksi tilaksi, joka sopii esimerkiksi näyttelyille.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
  2. ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 11
  3. ↑ a b c d e Keskellä Tikkurilaa on paikka, jossa oli aikoinaan vilkasta tehdastoimintaa – suojeltu tehdas toimii nykyään kulttuurikeskuksena Vantaan Sanomat. 1.9.2019. Viitattu 18.7.2021.
  4. ↑ Asemaakavalla suojellut rakennukset Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
  5. ↑ a b c Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Viitattu 18.7.2021.
  6. ↑ a b c Vernissa Kulttuuritehdas Vernissa. Viitattu 18.7.2021.
  7. ↑ a b c d e f g h i j Salmela, Jussi: Villit ja mystiset juhlat velloivat vielä 1990-luvulla tässä jokimaiseman tiililinnassa Helsingin Sanomat. 9.2.2019. Viitattu 18.7.2021.
  8. ↑ a b Tilat Kulttuuritehdas Vernissa. Arkistoitu 18.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
  9. ↑ a b c Historia Tikkurila Oyj. Arkistoitu 28.11.2021. Viitattu 18.7.2021.
  10. ↑ Paavola, Susanna: Samaan aikaan kun Suomen ensimmäinen rautatie ylitti Keravajoen Tikkurilassa, aloitti jokivarressa tehdas – sen rakennukset ovat edelleen merkittävästi läsnä rantamaisemassa Vantaan Sanomat. 14.6.2020. Viitattu 18.7.2021.
  11. ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 10
  12. ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 12
  13. ↑ Kulttuuritehdas Vernissa Stadissa.fi. Viitattu 27.8.2021.
  14. ↑ a b Silanto, Anne: Tikkurilan Väritehtaan tehdaspalokunnan palokalustovarasto, Vernissatehtaan palokalustovaja; Tikkurilantie 36 vantaankaupunginmuseo.finna.fi. 18.08.2015. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 23.4.2022.
  15. ↑ 062700 Tikkurilan kaavarunko 2020 (pdf) (s. 13) Vantaan kaupunki. 4.5.2021. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 6.8.2021.
  16. ↑ Hovi-Horkan, Jonna: Vantaa rakentaa vaivihkaa upeaa jokimiljöötä – Näin ruohottunut joenvierusta myllätään uuteen uskoon Helsingin Sanomat (hs.fi). 23.1.2021. Viitattu 18.7.2021.
  17. ↑ a b Koivisto, Leena: Vernissa korjataan läpikotaisin historiaa kunnioittaen ja vanhaa tehdaskalustoa nostetaan esiin vau-efektein – Kahvilaterassi kasvaa rakennuksen sivustaa pitkin todelliseksi kesäkeitaaksi ulottuen aivan kosken partaalle asti Vantaan Sanomat. 25.5.2022. Viitattu 26.5.20221.
  18. ↑ Koivisto, Leena: Vanhasta paloasemasta tulee pop up -tila ja osa kulttuuritehdasta – "Vernissan remontti tulee varmasti herättämään huomiota" Vantaan Sanomat. 25.5.2022. Viitattu 26.5.20221.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kulttuuritehdas_Vernissa&oldid=22553005”