Håkansbölen kartano
| Håkansbölen kartano Hakunilan kartano |
|
|---|---|
| Håkansböle gård | |
 Håkansbölen kartanon päärakennus |
|
| Osoite | Kartanontie 1 (Vuorilehdontie 6) |
| Sijainti | Ojanko, Vantaa |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Asuinrakennus |
| Valmistumisvuosi | 1908 |
| Suunnittelija | Armas Lindgren |
| Rakennuttaja | Arvid ja Emilie Sanmark |
| Omistaja | Vantaan kaupunki |
| Haltija | Vantaan kaupunginmuseo |
| Tyylisuunta | jugend |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | kaksi |
 |
|
Håkansbölen kartano eli Hakunilan kartano[1][2] sijaitsee Vantaalla Hakunilan suuralueen Ojangon kaupunginosassa, nykyisen Hakunilan itäpuolella. Aiemmin Håkansbölen tilan maat ulottuivat myös nykyisen Hakunilan puolelle.[3]
Kartanon tilan historia viljelysmaana yltää 1500-luvulle saakka. Kartano on ollut vuodesta 2005 lähtien Vantaan kaupungin omistuksessa.[4] Museovirasto on luokitellut kartanomiljöön valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon osana kohdetta Sotungin kylä ja Håkansböle.[5] Kartanomiljöön rakennukset on myös suojeltu asemakaavassa.[6]
Håkansbölen kartanopuistossa saa liikkua vapaasti ympäri vuoden.[7] Puistoalueen halki virtaa Kormuniitynoja,[3] jossa mainitaan olleen myös mylly.[1]
Päärakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kartanon jugend-tyylinen hirsirunkoinen päärakennus on arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema ja vuodelta 1908. Nykyinen päärakennus on rakennettu vanhan, vuosina 1842–1844 valmistuneen uusklassista arkkitehtuuria edustaneen päärakennuksen paikalle.
Kartanon entisöinti valmistui vuonna 2011.
Muut rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päärakennusta ympäröivät lukuisat ulkorakennukset ja kartanonpuisto, joka kunnostettiin vuonna 2011. Entistämisessä oli mallina 1900-luvun alun tyyli. Vantaan kaupunki osti kartanon Sanmarkin perikunnalta vuonna 2005. Kokonaisuuteen kuuluva Pehtorin talo remontoitiin kahvila-ravintolaksi, joka avautui kesäksi 2018. [8] Sopimus irtisanottiin vuonna 2021, mutta seuraavan vuoden kesällä Pehtorin talo ja sen viereinen vanha hevostalli vuokrattiin kuitenkin uusille yrittäjille.[9][10]
Kartanon pihalla on myös ”Mutteritalo”, kaksikerroksinen huvimaja, jonka kartanon 1700-luvulla omistanut kauppias Johan Sederholm rakennutti kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi.[4][11] Mutteritalo on käytössä asuinrakennuksena.[12]
-
Pehtorin talo -
Mutteritalo -
Navetta -
![Starholken, asuinrakennus; entinen työkaluvaja ja perunakellari[13]](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Starholken_of_H%C3%A5kansb%C3%B6le_manor_in_Ojanko%2C_Vantaa%2C_Finland%2C_2022_November.jpg/150px-Starholken_of_H%C3%A5kansb%C3%B6le_manor_in_Ojanko%2C_Vantaa%2C_Finland%2C_2022_November.jpg)
Starholken, asuinrakennus; entinen työkaluvaja ja perunakellari[13] -
Stenåkern, asuinrakennus -
Sepänpaja
![Starholken, asuinrakennus; entinen työkaluvaja ja perunakellari[13]](/wiki/Tiedosto:Starholken_of_H%C3%A5kansb%C3%B6le_manor_in_Ojanko,_Vantaa,_Finland,_2022_November.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Eva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli, Pirjo Hämäläinen: Rakennuskulttuuri Vantaalla - Inventointi 1981, s. 104-107 Hakunilan kartano - Håkansböle gård. (Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisu C 24:1981) Vantaan kaupunki, 1982.
- ↑ Ainakin vuosina 1967-2004 oli perus- ja opaskartassa rakennuksen suomenkielisenä nimenä Hakunilan kartano.
- ↑ a b kartta.vantaa.fi (Haku hakusanalla Håkansbölen kartano. Myös Hakunilan kartano ohjaa samaan paikkaan. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat. Kormyniitynojan saa esille zoomaamalla karttaa. Valitsemalla Vanhat kartat, ja karttapohjaa vaihtamalla nähdään, että esimerkiksi opaskartassa oli vuosina 1974-2004 kartanon nimenä suomeksi Hakunilan kartano. Hakunila on lisätty kartanon suomenkieliseksi nimeksi Peruskarttaan 1967, sitä ennen nimenä ruotsinkielinen Håkansböle, joskin jo Peruskartassa 1958 alueen nimenä on sana Håkansböle alla Hakunila.) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ a b Vantaa alueittain (2010): Hakunilan suuralue (pdf: 2,5 MB) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 19.8.2013.
- ↑ Sotungin kylä ja Håkansböle (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY) Museovirasto, rky.fi. Viitattu 25.8.2018.
- ↑ Asemakaavalla suojellut rakennukset Vantaan karttapalvelu. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Håkansbölen kartano Vantaan kaupunki. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Lumme, Marika: Håkansbölen kartano tarvitsee nyt kahvilayrittäjän – Pehtorin talo aukeaa kesäksi Helsingin Uutiset. 2018-1-28. Viitattu 4.4.2019.
- ↑ Massinen, Tuomas: Vantaa irtisanoi Hakunilan kartanopuodin pitäjän ja etsii nyt tiloihin kahvila- ja ravintolayrittäjää – "Yrittäjä voi aloittaa ensi vuoden alkupuolella" Vantaan Sanomat. 8.11.2021. Viitattu 8.12.2022.
- ↑ Koivisto, Leena: "Ajattelin, että tuo on vähän kuin sadusta" – Håkansbölen kartanon Pehtorin talossa kahvila-ravintolan avaavat yrittäjät kehittävät viereisestä hevostallista tapahtuma- ja juhlapaikan Vantaan Sanomat. 5.6.2022. Viitattu 8.12.2022.
- ↑ Härkönen, Leena: Hakunilan maine paranee urheilupuistosta päin, Helsingin Sanomat 3.12.2011 sivu A 19
- ↑ Knuuttila, Maija: Vantaalla myydään harvinaista huvimajaa, joka kätkee sisäänsä kodin – omistaja: ”Jos saisin euron jokaisesta valokuvasta…” Iltalehti. 19.9.2021. Viitattu 8.12.2022.
- ↑ Rakennusperintö Vantaan karttapalvelu. Viitattu 8.12.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Håkansbölen kartano Wikimedia Commonsissa
