Kultarousku
Kultarousku | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Russulales |
Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
Suku: | Jalorouskut Lactifluus |
Laji: | volemus |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Vihreällä Euroopan maat, joissa lajia tavataan |
|
Katso myös | |
Kultarousku (Lactifluus volemus, syn. Lactarius volemus) on erinomainen ruokasieni. Sen lakki on oranssin- tai kullanruskea ja kookas. Lakin reuna on kiertynyt ja lakki on 8–25 senttimetriä leveä. Sienen jalka on 4–12 senttimetriä pitkä, tukeva ja väriltään hieman lakkia vaaleampi. Muiden rouskujen tavoin kultarousku erittää valkoista maitiaisnestettä, joka kuitenkin ruskettuu ilmassa. Malto on valkoista. Sienen haju on sillimäinen ja maku on mieto. Kultarousku on Suomessa varsin harvinainen ja kasvaa lähinnä Etelä-Suomen lehdoissa,[2] tammen, pähkinäpensaan, koivun ja kuusen seurassa. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Suomessa laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[3] Kultarouskua löytyy Euroopan lisäksi Amerikasta Kanadan eteläosista, Yhdysvaltojen länsirannikolta ja myöskin Meksikosta. Lajia tavataan myös Aasiassa esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa.lähde? Sientä ei tarvitse esikäsitellä ryöppäämällä, koska sen maku on mieto[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Species Fungorum speciesfungorum.org. Viitattu 19.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo: Suuri suomalainen sienikirja, s. 196. Readme.fi, 2016. ISBN 978-952-321-211-4
- ↑ a b Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 55. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3