Kultahanhikki
| Kultahanhikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Sormihanhikit Potentilla |
| Laji: | aurea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Potentilla aurea |
|
| Katso myös | |
Kultahanhikki (Potentilla aurea) on sormihanhikkien sukuun kuuluva kasvi.[1] Se kukkii heinä-elokuussa. Kukat sijaitsevat yksittäin 10–20 senttimetriä korkeiden varsien latvoissa. Ratasmaisten kukkien teriöt ovat keltaiset; terälehtien tyvi on muuta osaa tummempi. Lehdet ovat 5-sormiset ja alta hopeakarvaiset. Mättäitä muodostava kultahanhikki kasvaa 30 senttimetriä leveäksi.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kultahanhikki on melko harvinainen kivikkoryhmiin ja perennaryhmien reunoille sopiva perenna. Kasvualustaksi sopii salaojitettu savensekainen ja hapahko hiekkamulta. Kasvupaikan on oltava aurinkoinen ja laji kestää melko hyvin paahteisellakin paikalla. Taimien istutusväli on 25 senttimetriä. Kultahanhikkia lisätään keväällä siemenistä sekä keväällä ja loppukesällä jakamalla; leviävyys on kohtalainen. Siemeniä on huonosti saatavilla, mutta taimia on hyvin saatavana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti Riikonen: Suomalainen perennakäsikirja Kultahanhikki s. 179. WSOY, 2003. ISBN 951-0-25289-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ kultahanhikki – Potentilla aurea laji.fi. Viitattu 16.1.2020.