Kultafluoridi
| Kultafluoridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | AuF3 |
| Moolimassa | 253,97 |
| Ulkomuoto | Oranssi kiteinen aine |
| Sublimoitumispiste | > 300 °C[1] |
| Tiheys | 6,75 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Kultafluoridi (AuF3) on kulta- ja fluoridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää valmistettaessa muita kultayhdisteitä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa kultafluoridi on oranssia tai oranssinkeltaista kiteistä ainetta[1]. Yhdisteen alkeiskoppi on heksagonaalinen ja sen rakenne on kulta- ja fluoridi-ioneista koostuva polymeeri ja jokainen kultaioni on koordinoitunut neljään fluoridi-ioniin[2]. Kultafluoridi on hyvin reaktiivista. Se reagoi esimerkiksi veden kanssa hydrolysoituen kultahydroksidiksi. Se myös fluoraa useita orgaanisia yhdisteitä ja orgaaniset yhdisteet voivat reagoida sen kanssa erittäin kiivaasti. Kultafluoridi on Lewis-happo ja reagoi esimerkiksi fluoridien kanssa muodostaen kompleksisen tetrafluoroauraatti(III)-ionin ([AuF4]-).[3][4][5][6]
Kultafluoridia voidaan valmistaa kullan ja bromitrifluoridin välisellä reaktiolla. Toinen usein käytetty tapa on kulta(III)kloridin ja fluorin tai vetyfluoridin välinen reaktio noin 200 °C:n lämpötilassa.[3][4][5][6]
- AuCl3 + 3 HF → AuF3 + 3 HCl
Kultafluoridia voidaan käyttää kullan fluoridikompleksien valmistamiseen.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–65. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.2.2021). (englanniksi)
- ↑ F. W. B. Einstein, P. R. Rao, James Trotter & Neil Bartlett: The crystal structure of gold trifluoride. Journal of the Chemical Society A, 1967, s. 478-482. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1287. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.2.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 327. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 (englanniksi)
- ↑ a b c Fabian Mohr: The Chemistry of Gold-fluoro compounds: A continuing challenge for Gold Chemists. Gold Bulletin, 2004, 37. vsk, s. 164–169. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Mathias A. Ellwanger, Simon Steinhauer, Paul Golz, Helmut Beckers, Anja Wiesner, Beatrice Braun‐Cula, Thomas Braun & Sebastian Riedel: Taming the High Reactivity of Gold(III) Fluoride: Fluorido Gold(III) Complexes with N‐Based Ligands. Chemistry: A European Journal, 2017, 23. vsk, nro 54, s. 13501-13509. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.2.2021. (englanniksi)