Sublimoituminen
Sublimoituminen (lat. sub 'alla' + limen 'kynnys' > sublimis 'leijaileva') on fysiikassa olomuodonmuutos suoraan kiinteästä kaasuksi ilman nestemäistä välitilaa.[1][2] Sitä tapahtuu, kun lämpötila ja kaasun osapaine ovat kolmoispisteen alapuolella. Sublimoitumisen vastakohta on härmistyminen, muutos kaasusta kiinteään.
Tunnetuin ”normaaleissa” olosuhteissa sublimoituva aine on hiilidioksidi, joka sublimoituu suoraan ”kuivajäästä” höyryksi.
Myös lumi sublimoituu usein aurinkoisina kevättalven päivinä, kun lämpötila on pakkasen puolella. Samaa tapahtuu pyykille, joka ripustetaan pakkasella ulos kuivumaan: vesi jäätyy, jää sublimoituu vesihöyryksi, ja jäisestä pyykistä tulee suoraan kuivaa.
Pikakahvin ja muutamien muiden elintarvikkeiden pakastekuivaus perustuu sublimoitumiseen.
Nykyisin myös esimerkiksi kangastulosteita tehdään sublimaatiotekniikalla. Tulostettu paperi prässätään (sublimoidaan) kankaaseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Olomuodot ja olomuotojen muutokset, Kemia, Internetix
- ↑ Young & Freedman: University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 709. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sublimoituminen Wikimedia Commonsissa