Kubaninturi
| Kubaninturi | |
|---|---|
 Kubaninturi Toronton eläintarhassa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
| Alaheimo: | Vuohieläimet Caprinae |
| Suku: | Capra |
| Laji: | caucasica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Capra caucasica |
|
| Alalajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
Kubaninturi eli länsikaukasianvuohi[3] (Capra caucasica) on erittäin uhanalainen vuohieläin, jota tavataan vain Kaukasuksen länsiosassa Georgiassa ja Venäjällä.[1][4] Sen nimi juontuu Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevasta Kuban-joesta sekä venäjän kielen sanasta tur, joka merkitsee 'kaukasialaista vuohta'.[5]
Kubaninturin levinneisyysalue on vain noin 250 kilometrin pituinen ja leveimmillään 70 kilometriä. Kubaninturit elävät vuorten rinteillä 800 ja 4 000 metrin välillä. Talvella ne keskittyvät aurinkoisille rinteille, ja osa yksilöistä pysyttelee puurajan alapuolella. Kesäksi ne levittäytyvät laajemmalle alueelle.[1] Kaukasusvuoriston itäosassa eläviä kaukasianvuorikauriita (Capra caucasica cylindricornis) pidetään joskus omana lajinaan Capra cylindricornis, joskus saman lajin erillisenä populaationa.[4][6] Näiden kahden populaation yksilöt muistuttavat muutoin melko paljon toisiaan, mutta niiden sarvet ovat muodoltaan erilaiset[4].
Kubaninturi kasvaa noin metrin korkuiseksi ja painaa noin 65 kiloa. Sen turkki on pääosin punaruskea, vatsa on vaaleampi kuin muu vartalo. Nimialalajin uroksella on jopa 18-senttinen leukaparta[4]. Sarvissa on voimakkaita rengasmaisia kohoraitoja. Myös naaraalla on sarvet, mutta ne ovat pienemmät kuin uroksella, jonka sarvet voivat kehittyä jopa 70-senttisiksi.
Vuonna 2004 kubanintureja arvioitiin olevan jäljellä 5 000–6 000 yksilöä. Kannan vähenemiseen ovat olleet syynä salametsästys ja lisääntyvä kotieläinten laidunnus. Luonnollisia kuolemia aiheuttavat lumivyöryt ja kubanintureja saalistavat sudet ja ilvekset. Aiemmin niitä söi myös leopardi, joka on kuitenkin nykyisin alueella erittäin harvinainen.[1] Itäisiä kaukasianvuorikauriita – joita muun muassa IUCN pitää erillisenä lajina Capra cylindricornis – on lisäksi noin 12 000 yksilöä, ja ne luokitellaan uhanalaisuudeltaan vain silmälläpidettäviksi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Weinberg, P.: Capra caucasica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Capra caucasica Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
- ↑ länsikaukasianvuohi (kubaninturi) – Capra caucasica Laji.fi. Viitattu 15.8.2020.
- ↑ a b c d Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 149. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals) Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6
- ↑ Ultimate Ungulate Luettu 14.2.2012 (englanniksi)
- ↑ a b Capra cylindricornis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ADW: Capra caucasica – West Caucasian tur (englanniksi)
