Kristillinen kustannustoiminta
Osa artikkelisarjaa: |
Kristillinen kulttuuri |
---|
Kristillinen kustannustoiminta käsittää kristillisten julkaisujen, kuten esimerkiksi esitteiden, kirjojen, Raamattujen, virsi- ja rukouskirjojen sekä hartauskirjallisuuden kustantamisen, jakelun sekä painatuksen. Kristillistä julkaisutoimintaa harjoittavat sekä tunnustuskuntien omat kustantajat että yksityiset yritykset.[1] Suomalaisten kristillisten kustantamojen yhteistoimielin on Kristilliset kustantajat.[2]
Kristillisen kirjallisuuden kustantamiselle on ollut ratkaiseva rooli kristillisten, opillisten, kulttuuristen ja ekkslesiologisten näkökulmien levittämisessä ja muodostamisessa. Kirjeiden, traktaattien, sanomalehtien, pamflettien, kirjojen ja raamatunkäännösten muodossa olevaa painettua materiaalia on käytetty kristillisen maailmankatsomuksen ja tapojen levittämiseen ja ymmärryksen lisäämiseen.[3]
Perinteisten kirkkokuntien ohella myös kristilliset yhteisöt ja järjestöt ovat tehneet julkaisutoimintaa 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyään vapaakristillisyys toimii suurien kristillisten kustantamojen ryhmittymän kauttan, joka pitää yllä vapaakristillistä näkökulmaa.[4]
Julkaisutoimijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristilliset kustantamot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisiä, yhä edelleen toimivia kirkkojen kustantamoja ovat muun muassa:[1][3]
- B&H Publishing Group (Eteläinen baptistikonventio)
- Abingdon (metodismi)
- Augsburg Fortress (luterilaisuus)
- Church Publishing (episkopaalisuus)
- AME Zion Publishing House (aik. AME Book Concern 1817–1911)
- Christian Methodist Church Publishing House (aik. Colored Methodist Episcopal Church Publishing House)
- National Baptist Publishing Board
- Church of God in Christ Publishing House
Kirkkokunnista riippumattomat kustantajat ovat usein perheyrityksiä tai yksityisyrityksiä. Tällaisia yrityksiä ovat muun muassa:[1]
- William B. Eerdmans
- Baker Book House (Bethany House)
- Brazos Press
- Tyndale House
- InterVarsity Press
- Moody Press
- Servant Publications
- Paulist Press
- Liturgical Press
Laajempiin julkaisijaketjuihin kuuluvia kustantamoja ovat mm:[1]
- HarperCollins Christian Publishing Group (HarperCollins)
- Howard Books (Simon & Schuster)
- FaithWords (Hachette Book Group)
- Waterbrook & Multnomah Books (Crown Books)
Kristilliset kirjakaupat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristillisiä kirjakauppaketjuja ovat muun muassa:[1]
Kristillistä kirjallisuutta välittäviin kirjakauppaketjuihin kuuluvat muun muassa:[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustannustoiminan alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristillisen kustannustoiminnan historia juontaa juurensa kirjapainotaidon alkuun. Kirjapainokoneen kehittänyt Johannes Gutenberg painatti Saksassa Vulgatan, latinankielisen Raamatun. Kirjapainon kehitys tarjosi kristillisille yhteisölle liikkuvan viestintämenetelmän evankeliumin jakamiseen.[3]
Vuoteen 1517 mennessä Martti Luther oli julkaissut 95 teesiään, mikä merkitsi protestanttisen uskonpuhdistuksen ja 1600-luvun valistuksen aikakauden alkua. Kirjapainon keksiminen ja Ramaattujen sekä muun kristillisen materiaalin massatuotanto oli merkittävässä roolissa kristinuskon leviämiselle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Eurooppalaiset siirtolaiset toivat julkaisutoiminnan välityksellä esiin uskonnollisen kiinnostuksen ja perinteet myös Yhdysvalloissa.[3]
Julkaisutoiminta Yhdysvaltain siirtokunnissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkaisutoiminnan historia Yhdysvalloissa juontaa juurensa siirtokunta-aikoihin, jolloin lehtimiehet jakelivat esitteitä, joissa käsiteltiin moraalikysymyksiä ja uskonnon roolia tällaisten asioiden opettamisessa. Varhaiset siirtokunta-ajan kirjapainot painoivat myös Raamattuja jaettavaksi, ja jotkin uskonnolliset yhteisöt, erityisesti metodistit, ylläpitivät omia kirjapainojaan, joissa painettiin virsikirjoja, rukouskirjoja ja katekeettista materiaalia uusille uskoon kääntyneille.[1]
1700-luvulle tultaessa puritaaneista ja muista kristillisistä liikkeistä oli muodotunut järjetäytyneitä yhteisöjä. Massachusetts Bayn siirtokunnan uusenglantilaisten puritaanien katsotaan julkaisseen Pohjois-Amerikan ensimmäisen kirjan: The Whole Booke of Psalmes (1640). Tämän julkaisun katsotaan aloittaneen kristillisen kustannustoiminnan Yhdysvalloissa. 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle saakka suuret kirkkokunnat käyttivät Raamatun kirjoituksia perusteluna kristillisen kustannustoiminnan tarpeelle.[3]
Julkaisutoiminta 1800-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisimmat afroamerikkalaiset kustantajat olivat kristillisiä kustantajaia. Afrikan metodistisen episkopaaalisen kirkon alaisuuteen perustettiin vuonna 1817 AME Book Concern. Vuosisadan aikan perustettiin myös useita muita afroamerikkalaisia kustantamoita. Muun muassa kristillistä ja sekulaaria kirjallisuutta julkaissut National Baptist Convention perustettiin sen jälkeen kun American Baptist Publication's Society päätti lopettaa mustien kirjailijoiden julkasemisen.[3]
Vuosisadan loppupuolella perustettiin myös ensimmäinen Vartiotorni-seura (1881), joka toimii Jehovan todistajien kustannushaarana.[4]
Vapaakristillinen julkaisutoiminta alkaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vakiintuneista kirkoista ja tunnustuskunnista vapaa julkaisutoiminta sai alkunsa uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen toimesta 1800-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.[4]
Vapaan julkaisutoiminnan taustalla oli muun muassa kasvanut maahanmuutto Yhdysvalloissa, joka synnytti tarpeen kristilliselle lähetystyölle. Siirtomaissa ei ollut valtionkirkkoa tai vakiintunutta hallitsevaa kirkkoa, mikä mahdollisti järjestöjen mahdollisuuden kehittää ja esittää sanomaa ilman vakiintuneita rakenteita tai yhteisöllisiä rajoitteita.[4]
Tällä ajanjaksolla perustettiin useita vapaita kustantajia kuten American Bible Society (1816), American Sunday School Union (1825), American Tract Society (1824), Bible Society of Philadelphia (1808), Good News Publishers (1938), Massachusetts Society of Promotion Christian Knowledge (1803), New England Tract Society (1814) sekä Society for Propagating the Gospel among the Indians and others in North America (1787). Vapaakirkolliset kustantajat keskittyivät lähetystyössään erityisesti Yhdysvaltoihin. Kustantajat tarjosivat myös kristillistä opetusta kirkkojen tarpeisiin.[4]
Julkaisutoiminta 1900-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kirkot olivat perustaneet kirjapainoja ensisijaisesti toteuttamaan kirkon työtä tuottamalla opetusaineistoa ja muuta kirkon hallintoon liittyvää aineistoa. Useimmat näistä kirkokojen kustantamoista julkaisivat järjestön virsikirjoja, rukouskirjoja, liturgista materiaalia sekä kirkollisia tiedotteita, joita seurakunnat saattoivat tilata sunnuntaiaamun jumalanpalvelustensa tueksi.[1]
Lisäksi kirkkojen kustantamot julkaisivat usein tunnustuskuntaan kuuluviin korkeakouluihin ja yliopistoihin liittyvää tieteellistä aineistoa. Tällaiset kustantajat tuottivat siis raamattukommentaareja, oppia koskevia teologisia tekstejä, kirkkohistoriaa ja muita kirjoja, jotka heijastivat kirkon opillisia näkemyksiä raamatullisista, teologisista, eettisistä ja käytännön asioista.[1]
1900-luvun ajan useimmat kirkkojen kustantamot ylläpitivät omia kirjakauppojaan. Kirjakauppojen tarkoitus oli, että kirkon jäsenet voivat asioidan kaupassa, jonka tarjonta oli sopusoinnussa kirkon opin ja opetussuunnitelman kanssa.[1]
Kaupallistuminen ja kehitys 2000-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa useat suuret kustantamot havaitsivat yleisön kiinnostuksen uskontoa kohtaan. Kustantamot perustivat kristillistä julkaisutoimintaa, jonka tavoitteena oli julkaista kirjoja laajalti kristilliselle yleisölle jota ohjattiin kirjakauppaketjuihin. HarperCollins osti 1980-luvun lopulla Zondervanin, Thomas Nelsonin ja Wordin, jotka olivat kolme suurinta kristillistä kustantamoa.[1]
Kirjallisuuden ja kivjalkakaupan murroksen myötä myös kristillisen kirjallisuuden myynti on muuttanut muotoaan ja uuden teknologian hyödyntämiseen. Esimerkiksi metodistien kirjakauppa Cokesbury on keskittynyt täysin verkkokauppaan. Myös kirjallisuuden teemat ovat käsitelleet vahvemmin kulttuurikritiikkiä ja reagoineet kulttuurisen representaation ajankohtaisiin aiheisiin.[3]
Lokakuussa 2012 vapaakristilliset Good News Publishers ja American Tract Society yhdistivät julkaisutoimintansa.[4]
Kulttuurinen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnustuskuntien kustantamojen kautta muun muassa baptistit, kalvinistit, luterilaistet, presbyteerit ja puritaanit levittiävät opillista sanomaa syventääkseen tietämystä teologisesta suuntauksestaan, rakentaakseen yhteisöllisyyttä sekä vahvistaakseen itsenäisyyttän pitäen samalla kiinni evankelioivasta sanomastaan. Varhaisimmat afroamerikkalaiset kustannustoimijat olivat niin ikään kristillisiä kustantajia.[3]
Kirkkokunnat ovat julkaisseet muun muassa pyhäkouluopetusta, kalentereita, virsikirjoja, postikortteja, traktaatteja ja muuta ajankohtaista ja merkityksellistä materiaalia. Kristillisen kustannustoiminnan kautta on puolustettu myös tapahtumien uutisointia sekä oman kirkkokunnan käsitystä.[3]
Kirkolliset ja vapaakirkolliset kustantajat ovat täydentäneet toisiaan: kirkkokuntien työ on auttanut vapaakirkollisia kustantajia kristillisessä argumentoinnissa kun taas vapaakirkolliset pyrkimykset keskittyvät yhdistämään kristittyjä yli alueellisten rajojen. Vaihtoethoiset näkökulmat ovat tarjonneet uusia alustoja kristilliselle ja väestölle merkitykselliselle materiaalille, jotka ovat laajempia kuin tietyn kirkkokunnan kannattajat.[4]
Vapaakristillisen kustannustoiminnan vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaakristilliset kustantajat ja järjestöt toimivat pitkälti vapaaehtoisesti ja keskittyvät erityisesti viestintään, joka on suunnattu ihmisille riippumatta heidän kirkollisesta, kulttuurisesta, koulutuksellisesta tai taloudellisesta taustasta. Vapaakristilliset kustantajat ovat edistäneet muun muassa lähetystyötä, raittiutta, orjuuden vastaista toimintaa, koulutusta sekä seurakuntien johtajien kouluttamista.[4]
Evankelikaalit ovat pyrkineet hyväntekeväisyystoiminnan kautta saamaan aikaan laaja-alaisia yhteiskunnallisia muutoksia. Evankelikaalien ajatuksena on ollut keskittää lähetystyötä niihin ryhmiin, jotka eivät ole kuuluneet niin sanottuun eliittiin tai etuoikeutettuun luokkaan. Kehittämällä kristillistä kustannustoimintaa Raamattuihin, traktaatteihin, pamfletteihin ja kirjoihin, vapaakristilliset kustantajat ovat asemoineet organisaationsa toimittamaan Raamatun sanomaa koko maailmalle.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k George Thomas Kurian & Mark A. Lamport: Encyclopedia of Christianity in the United States, s. 504. New York: Rowman & Littlefield, 2016. ISBN 9781442244313
- ↑ Kristilliset kustantajat laajana rintamana kirja-alan ykköstapahtumassa Seurakuntalainen. 26.10.2022. Viitattu 1.8.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Tait, Gabriel B.: Denominational Publishing, s. 701–702. (Teoksessa Encyclopedia of Christianity in the United States) New York: Rowman & Littlefield, 2016. ISBN 9781442244313
- ↑ a b c d e f g h i Tait, Gabriel B.: Nonenominational Publishing, s. 1638–1639. (Teoksessa Encyclopedia of Christianity in the United States) New York: Rowman & Littlefield, 2016. ISBN 9781442244313