Kristiansandin tykkimuseo
| Kristiansandin tykkimuseo | |
|---|---|
 Museon SK C/34 -kanuuna. |
|
| Tyyppi | Kulttuuriomaisuus, sotahistoriallinen museo, linnake, yleishyödyllinen yhteisö |
| Sijainti | Kroodden, 4624 Kristiansand S |
| Perustettu | 10. huhtikuuta 1991 |
| Johtaja | Arild Andersen[2] |
| Kotisivut | http://www.kanonmuseet.no |
| Koordinaatit | |
 Kristiansandin tykkimuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kristiansandin tykkimuseo (norj. Kristiansand kanonmuseum) sijaitsee Møvikissä Kristiansandissa Norjassa. Sen ylläpitäjänä toimii Stiftelsen Kristiansand Kanonmuseum.[1] Museossa on viimeinen jäljellä oleva kappale maailman toiseksi suurimmasta maalle asennetusta, 38 cm kaliiberisestarannikkotykistön kanuunasta mallia SK C/34 (jota käytettiin myös taistelulaivoissa Tirpitz ja Bismarck). Kyseinen patteristo tunnetaan myös sen saksankielisellä nimellä Batterie Vara.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norjan miehittämisen jälkeen toisessa maailmansodassa huhtikuussa 1940 saksalaiset alkoivat välittömästi suunnitella Skagerrakin salmen sulkemista liittoutuneiden laivastolta, osana Atlantin valli -puolustussuunnitelmaa. Hanke toteutettiin sijoittamalla neljästä 38 cm-kaliiperin tykistä koostunut rannikkotykistöpatteristo Møvikiin Kristiansandiin ja sen samanlainen sisarpatteristo Hanstholmiin Tanskaan, sillä Kristiansand ja Hanstholm olivat lähimmät salmen molemmilla puolilla olevat kaupungit. Suurten rannikkotykkien lisäksi Møvikiin asennettiin 16 pienempää tykkiä, lukuisia bunkkereita ja muita linnoitteita, parakkeja sekä 2,6 kilometriä rautateitä, joiden avulla ammuksia kuljetettiin varastoista tykeille.[3]
Rakennustyöt alkoivat keväällä 1941 noin 1400 työntekijän voimin, joista puolet olivat norjalaisia ja loput tanskalaisia ja saksalaisia. Vuoden 1942 lopulta lähtien linnoitustöissä käytettiin myös neuvostoliittolaisia sotavankeja. Patteriston miehistövahvuus oli 600 sotilasta, joista 450 hoiti patteristoa ja 150 lähipuolustustehtäviä.[3]
Kanuunoista asennettiin ja koelaukaistiin kolme vuoden 1942 loppuun mennessä. Neljäs kanuuna (joka tunnettiin nimellä Kanuuna 1) ei koskaan valmistunut, koska muun muassa kanuunan putkea kuljettanut laiva Porto Alegre upotettiin Kattegatissa 22. helmikuuta 1945.[3] Museon johtaja Arild Andersenin mukaan saksalaismiehistö laukaisi tykin ilman kuulosuojaimia. Sen kantama 500-kiloisella räjähteellä oli 55 kilometriä, lähes Skagerrakin puoliväliin saakka.[4]
Saksalaiset nimesivät patteriston Batterie Varaksi erään taistelussa kuolleen saksalaisen insinöörikenraalin mukaan.[3]
Patteristoa ei koskaan käytetty taistelutilanteessa, mutta harjoituslaukauksia suoritettiin sekä sodan aikana että sen jälkeen. Sodan jälkeen patteri oli osa Norjan rannikkopuolustusjärjestelmää vuosina 1946–1957. Muut kanuunat romutettiin, mutta Kanuuna 2 on säilynyt ja museoitu. Tykeillä ammuttiin viimeisen kerran vuonna 1952.[3] Tykin aiheuttama paineaalto oli niin suuri, että lähistön saarien taloista oli avattava ovet ja ikkunat ennen laukaisua, jotta paineaalto ei rikkoisi niitä. Käytöstä poiston jälkeen patteristo oli ilman huoltoa 39 vuotta museon perustamiseen saakka vuonna 1991.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 5 De nasjonale festningsverkene St.meld. nr. 33 (2008-2009). 2009. Forsvarsdepartementet. Viitattu 7.10.2009. (norjaksi)
- ↑ Kristiansand kanonmuseum møvig www.purehelp.no. 2009. Purehelp.no AS. Viitattu 7.10.2009. (norjaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Kristiansand kanonmuseum: Kanonmuseet.no 2006. Kristiansand kanonmuseum. Viitattu 2. syyskuuta 2007. (norjaksi)
- ↑ a b Egil Svendsby: 10 tips for sommerbyen Kristiansand. VG, 11.5.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.10.2009. (norjaksi)
