Kriminologia Suomessa

Veli Verkkoa (1893-1955 pidetään suomalaisen kriminologian perustajana.

Kriminologia on Suomessa ollut historiallisesti pieni tieteenala. Kriminologisen tutkimustoiminnan aloitti Suomessa sosiologi Veli Verkko (1893-1955), joka oli laajalti verkostoitunut silloisten johtavien kriminologien, kuten Edwin Sutherlandin kanssa. Rikostilastoja kerätessään hän huomasi, että viralliset rikostilastot kattavat vain osan tehdyistä rikoksista. Hän oli vaikuttamassa amerikkalaisen kriminologi Thorsten Sellinin kehittämän Sellinin lain muotoiluun, jossa esitettiin teoria siitä, miten suuri osa rikoksista jää rikostilastojen ulkopuolelle. Teorialla oli keskeinen rooli kriminologisen teorian luomisessa. Verkko oli kiinnostunut ennen kaikkea väkivaltarikollisuudesta, mikä oli tuolloin Suomessa muihin maihin nähden poikkeuksellisen laajaa. Verkon mukaan taustalla oli suomalaisen "rodun" perinnöllinen ominaisuus, mikä kytkee hänen tutkimuksensa myöhempään biososiaaliseen kriminologiaan. Myöhemmin biologinen tarkastelutapa jäi kuitenkin sivuun, kun suomalaisessa yhteiskuntatieteessä nousi valta-asemaan sosiologinen ympäristötekijöiden korostaminen.

Verkon kuoleman jälkeen suomalaisessa kriminologiassa korostui kriminaalipolitiikan tutkimus ja kriminologia alkoi sijoittua tieteenalana lähemmäksi oikeustiedettä ja sosiologiaa, minkä seurauksena se jä iosin niiden varjoon. Tutkimusta tehtiin pääasiassa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa. Tänä aikana vallalla ollut sosiologinen suuntaus sivuutti biologisten selitysmallien hyödyntämisen ja suhtautuminen niihin oli kriittistä. Kriminologia oli keskeisessä roolissa, kun Suomessa toteutettiin 1960-luvulta alkaen laaja oikeuspoliittinen reformi, missä rikoksista saatavia rangaistuksia lievennettiin tuntuvasti. Suomalainen kriminologia oli tällöin keskeinen kriminaalipolitiikan suunnittelun väline.

2000-luvulla suomalainen kriminologinen tutkimus on laajentunut merkittävästi ja kriminologiassa on pyritty monitieteisiin lähestymistapoihin erotuksena aikaisempien vuosien kriminologiaan. Aiemalle suomalaiselle kriminologialle tyypillinen kriittinen suhtautuminen biososiaalisiin selitysmalleihin on väistynyt ja Suomessa on tehty myös niihin liittyvää tutkimustyötä. Suomen yliopistoissa on kriminologian maisteriohjelmat Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Tampereen yliopiston vuonna 2024 alkanut Kriminologian ja kriminaalipolitiikan maisteriohjelma painottaa Helsingin yliopiston vastaavaa maisteriohjelmaa enemmän kriminaalipolitiikan tutkimista ja väkivaltatutkimusta. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa on kriminologian tutkimusta ja tieteenalan professuuri. Vuonna 2019 perustettiin Suomen Kriminologinen yhdistys, joka julkaisee vertaisarvioitua Kriminologia-lehteä ja järjestää ajoittain jäjestettäviä Kriminologian päiviä, joissa esitellään ajankohtaista kriminologista tutkimusta.