Krimin kansantasavalta
| Qırım Halq Cumhuriyeti (قريم خلق جمهوريتى) Кримська Народна Республіка Krymska Narodna Respublika/Krymskaya Narodnaya Respublika (Крымская Народная Республика) |
|||
|---|---|---|---|
1917–1918 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Venäjän demokraattisen liittotasavallasta julistautunut autonominen alue | ||
| Presidentti | Noman Çelebicihan | ||
| Pääkaupunki | Bahtšisarai | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 26 860 km² | ||
| Väkiluku (1917) | 749 800 | ||
| – väestötiheys | 28 / km² | ||
| Viralliset kielet | krimintataari,ukraina venäjä | ||
| Kansallislaulu | Ant etkenmen | ||
| Edeltäjä(t) | Taurian kuvernementti | ||
| Seuraaja(t) | Taurian sosialistinen neuvostotasavalta | ||
.jpg)
Krimin kansantasavalta (krimintat. Qırım Halq Cumhuriyeti, ven. Крымская народная республика, Krymskaja narodnaja respublika) oli lyhytaikaiseksi jäänyt valtio Krimin niemimaalla joulukuusta 1917 tammikuuhun 1918. Kansantasavalta oli ensimmäinen itsenäinen turkkilainen tasavalta maailmassa.[1] Lisäksi se oli ensimmäinen maa islamilaisessa maailmassa, jossa kaikki naiset saivat äänioikeuden siinä missä miehetkin.[2][3][4]
Perustaminen ja kansallistunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Krimin kansantasavalta julistautui itsenäiseksi Bahtšisaraissa 13. joulukuuta 1917. Maan hallitus aloitti toimintansa 18. joulukuuta. Tasavallan ensimmäinen presidentiksi valittiin Noman Çelebicihan. Ukrainan kansantasavallan hallitus tunnusti Krimin kansantasavallan itsenäisyyden samana päivänä.[1]
Tasavallan perustamisen aikana suurin etninen ryhmä Krimillä olivat venäläiset, jotka muodostivat 42 % koko väestöstä. Ukrainalaisten osuus oli 11 %.[5]
Valtion tunnuksia olivat lippu (vaaleansininen lippu, jonka vasemmassa yläkulmassa Girayn tagma). Kansallislaulu oli Ant etkenmen, jonka on sanoittanut Çelebicihan.[6] Maan vaakunana toimi Girayn tagma.[7]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Çelebicihanin, joka toimi myös tasavallan suurmuftina ja oikeusministerinä, lisäksi Krimin kansanvallan hallitukseen kuului neljä muuta ministeriä.[8][9]
- Cafer Seydamet Qırımer: ulko- ja puolustusministeri
- Ahmet Şükrü: uskonnollisten asioiden ministeri
- Amet Özenbaşlı: opetusministeri
- Seitcelil Hattat: valtiovarainministeri
Kansantasavallan perustuslaki takasi yleisen äänioikeuden ja miesten ja naisten välinen tasa-arvon sekä lakkautti kaikki aatelistittelit ja niiden mukana tulleet etuoikeudet.[10] Kansantasavalta ei myöskään pyrkinyt luomaan yksinomaan Krimin tataarien hallitsemaa valtiota.[9]
Tasavallan loppu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvosto-Venäjä ei koskaan tunnustanut Krimin kansantasavaltaa.[11] Nämä lähettivät Krimille uhkavaatimuksen, jossa vaadittiin kansantasavallan antautumista, 1. tammikuuta 1918.[8]
Mustan meren laivastoon kuuluneet merimiehet vangitsivat Çelebicihanin ensimmäisten joukossa tammikuun lopussa.[12][13] Hänet vietiin Sevastopoliin, jossa hänet ammuttiin 23. helmikuuta 1918. Samassa yhteydessä ammuttiin myös noin 600 muuta Krimin tataaria. Çelebicihanin ruumis heitettiin mereen.[8][10]
Bolševikkien onnistui valloittaa Krim tammikuun 1918 lopulla, minkä jälkeen nämä lakkauttivat kurultain ja kansantasavallan hallituksen. Tämän jälkeen niemimaa joutui punaterrorin uhriksi. Maaliskuussa bolševikit perustivat Taurian sosialistisen neuvostotasavallan.[9]
Vuosina 1919–1920 Krimin niemimaa oli Venäjän sisällissodan taistelutanner, ja lopulta sisällissodan voittivat punaiset.[14]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 89 років від проголошення у Бахчисараї Кримської Народної Республіки. Радіо Свобода. 5.2.2008. Viitattu 22.3.2024. (ukraina)
- ↑ Польские и литовские татары в борьбе за независимый Крым в 1918 году Ислам в Украине. Viitattu 22.3.2024. (venäjä)
- ↑ Урочисте засідання: присвячене 100-річчю проведення першого Курултаю кримськотатарського народу Верховна Рада України. 6.12.2017. Viitattu 22.3.2024. (ukraina)
- ↑ Pipes, Richard: The Formation of the Soviet Union: Communism and Nationalism, 1917-1923, s. 81. Harvard University Press, 1997. ISBN 9780674309517 (englanniksi)
- ↑ Magocsi, Paul Robert: Ukraine: An Illustrated History, s. 238. University of Washington Press, 2007. ISBN 978-0-295-98723-1 (englanniksi)
- ↑ Qırımtatar bayrağı Alem-i Medeniye. 2009. Arkistoitu 2020. Viitattu 22.3.2024.
- ↑ Мокрушин, Сергій: 100 років самоврядування: яким був перший Курултай кримськотатарського народу Радіо Свобода. 4.12.2017. Viitattu 22.3.2024. (ukraina)
- ↑ a b c «Я поклявся, давши слово за народ померти мій!» — пам’яті Номана Челебіджихана Іслам в Україні. Viitattu 22.3.2024. (ukraina)
- ↑ a b c Новини України: 13 грудня 1917 року створено Кримську Народну Республіки Гал-інфо. Viitattu 22.3.2024. (ukraina)
- ↑ a b Перший Курултай кримськотатарського народу в Криму Український інститут національної пам'яті. 2024. Viitattu 22.3.2024. (ukraina)
- ↑ About Kurultai Меджліс. 2024. Viitattu 22.3.2024. (englanti)
- ↑ February 23 – 104th anniversary of the death of Noman Çelebicihan Ctrcenter. 2024. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Numan Celebicihan (1885-1918) International Committee for Crimea. 2024. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
- ↑ The Historical Background Crimea Platform. Viitattu 22.3.2024. (englanti)