Krasnyi Tšikoin piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Krasnyi Tšikoin piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla.

Krasnyi Tšikoin piiri (ven. Красночикойский район, Krasnotšikoiski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1926 perustetun piirin pinta-ala on 28 600 neliökilometriä. Asukkaita on 20 500 henkeä (vuonna 2009).[1]

Krasnyi Tšikoin piiri sijaitsee Taka-Baikalian lounaisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Petrovsk-Zabaikalskin ja Hilokin piireihin, idässä Uljotyn ja kaakossa Kyran piireihin, lounaassa Mongoliaan ja luoteessa Burjatian tasavaltaan.

Piiriin kuuluu 15 maalaiskuntaa: Albitui, Arhangelskoje, Baihor, Bolšaja Retška, Korotkovo, Krasnyi Tšikoi, Maloarhangelsk, Menza, Urluk, Konkino, Šimbilik, Tšeremhovo, Verhni Šergoldžin, Zaharovo ja Žindo. Hallinnollinen keskus on Krasnyi Tšikoin kylä. Asutuskeskuksia on yhteensä 48.

Asukkaat ovat etupäässä venäläisiä (mm. vanhauskoisia ja sibirjakkeja) ja burjaatteja.

Krasnyi Tšikoista on maantieyhteys Petrovsk-Zabaikalskin kautta aluepiirin pääkaupunkiin Tšitaan, jonne on matkaa 561 kilometriä. Lentoliikenne loppui 1990-luvulla.

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka tuottaa viljaa, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa, munia ja villaa. Lisäksi harjoitetaan kaivostoimintaa, elintarvikkeiden jalostusta ja puunhankintaa. Huomattava merkitys on myös metsästyksellä, kalastuksella ja keräilyllä.

Krasnyi Tšikoissa toimii ammattikoulu ja kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Znamja truda (”Työn lippu”). Nähtävyyksiin kuuluu vuonna 1892 rakennettu puinen Ristin ylentämisen kirkko Zaharovossa. Seudulla sijaitsee lukuisia arkeologisia muistomerkkejä, Atsan ja Burkalin suojelualueet sekä Sohondon luonnonpuisto. Suunnitteilla on Tšikoin kansallispuisto.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]