Kovelan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kovelan kartano
Sijainti Nummi, Lohja, Uusimaa
Rakennustyyppi Kartano
Perustettu 1500-luku
Valmistumisvuosi 1925
Runkorakenne Puu
Julkisivumateriaali Laudoitus
Kerrosluku 2
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kovelan kartano on 1500-luvulla perustettu säteritila Lohjan Nummella, Uudellamaalla. Kartano sijaitsee Kovelan kylässä Pitkäjärven länsipuolella Kovelanjärven rannalla.[1]

Kovelan kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1925. Rakennus on kaksikerroksinen ja puurakenteinen.

1500-luvun lopulla Kovelan kylä päätyi Johan Boosen rälssiksi, josta muotoutui reduktion jälkeen Kovelan kartano -niminen säteri. 1700-luvun lopulla kartano jakaantui kolmeksi tilaksi; Kovela, Söderkulla ja Övergård (Sorva).[1]

Kovelan kartanon yhteydessä toimii Kovelan traktori- ja maatalousmuseo.[1]

Kartanon omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lista tilan/kartanon omistajista[2]:

  • Pekka Kovela 1514
  • Kaarle Kovela 1540
  • Johan Ludolfsson Boose 1569-1595
  • Måns Ivarsson Stiernkors 1596-1599
  • Karin Johansdotter Boose 1599-1604
  • Klaus Slang 1604-1624
  • Elin Johansdotter Boose 1625-1630
  • Bertil von Nieroth 1631-1637
  • Nils Mickelsson Fogelhuvud 1637-1651
  • Claes Eriksson Sabelstierna 1651
  • Arvid Sabelstierna
  • Claes Sabelstierna
  • Jakob Eriksson Gjös 1697-1710
  • Anna Margareta Myhr 1710-1741
  • Gabriel Woivalenius 1742-1749
  • Jacob Johan Woivalenius 1750-1770
  • Johan Anders Woivalen 1750-1770
  • Anna Christina Nicander 1790-1803
  • Karl Henric Tandeqvist 1806-1829
  • Henric Henricsson Oilenius 1830-1838
  • Henric Henricsson Oilenius 1839-1869
  • Henriv Henricsson Forsgren 1869-1887
  • Henrik Johan Kovela (ent. Forsgren) 1898-1936
  • Henrik Kovelan perikunta 1936-1941
  • Yrjö Juuso Karhu 1942-1975
  • Erkki Osmo Karhu, Eero Olavi Karhu ja Into Heikki Karhu 1975-2011
  • Lari Karhu 2011-
  1. a b c Leo Dammert, Pekka Keinänen: Nummen maatiloijen historia, s. 88. Leo Dammert, 2021. ISBN 978-952-69589-0-3
  2. Leo Dammert, Pekka Keinänen: Nummen maatilojen historia, s. 157-160. Leo Dammert, 2021.