Koulukatu (Tampere)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Koulukatu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen keskustassa, Kaakinmaan kaupunginosassa. Se on 1890-luvulla kaavoitettu bulevardityyppinen puistokatu, jota reunustavat lehtipuut. Koulukatu alkaa Pyynikin kirkkopuistosta ja johtaa Eteläpuistoon, Pyhäjärven läheisyyteen. Sen poikkikatuja ovat Hallituskatu, Ristikatu, Satamakatu, Tiiliruukinkatu, Pyhäjärvenkatu, Kurilankatu ja Eteläpuisto.[1][2][3][4]
Koulukadulla on useita arkkitehtuurin ja kaupungin historian kannalta merkittäviä kohteita, kuten tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä koulu- ja oppilaitosrakennuksia. Siellä sijaitsee myös perinteikäs Koulukadun kenttä, jossa otettiin vuonna 1956 käyttöön Suomen ensimmäinen tekojäärata.[5][6]
Pirkanmaan maakuntakaavassa (2040) Tampereen Koulukatu on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[7]
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkeissa on talon valmistumis- tai käyttöönottovuosi, ellei toisin mainita.
- Koulukatu 1 / Hallituskatu 30 : Reaalilyseo (Jac. Ahrenbergin suunnittelema koulurakennus, 1890)[8][9]
- Koulukatu 2–4 / Hallituskatu 32: Yhteiskoulun lukio (E. A. Kranckin suunnittelema koulurakennus, 1901)[10][11]
- Koulukatu 8: Koulukadun päiväkoti (Heikki Tiitolan suunnittelema ent. sairaalarakennus, 1904)[12]
- Koulukatu 9 / Satamakatu 17: Satamakadun Trikoo (ent. tehdasrakennus, useita laajennuksia ja eri suunnittelijoita, vanhin osa 1906)[13][14][15]
- Koulukatu 11: Pyynikin panimon alue (useita rakennuksia ja suunnittelijoita, 1897–1963)[16][17]
- Koulukatu 14: Svenska samskolan (August Krookin suunnittelema koulurakennus, suunn. 1901–1902)[12]
- Koulukatu 16: Heikki Tiitolan suunnittelema asuinkerrostalo (suunn. 1906)[18][19]
- Koulukatu 18: Talouskoulu (Wivi Lönnin suunnittelema oppilaitosrakennus, 1905)[20]
- Koulukatu 19 / Pyhäjärvenkatu 7: Kulkutautisairaalan alue (useita rakennuksia ja suunnittelijoita, 1892–1953)[21]
- Koulukatu 21 / Eteläpuisto 4: De Gamlas Hem (Birger Federleyn suunnittelema ent. vanhainkoti, 1905)[9][22]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Yhteiskoulun lukio. -
Satamakadun Trikoo. -
Pyynikin panimo. -
Talouskoulu. -
Koulukadun kenttä.
.jpg)
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hinnerichsen, Miia: Tampere, De Gamlas Hem: Rakennusinventointi Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaa varten (PDF) s. 4, 38, 40. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 70. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
- ↑ Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 178–179. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Mansikka, Heli: Suomen ensimmäisen tekojääradan tulevaisuus turvattu – Koulukadun kenttä saa uuden kylmäkoneen 6.3.2015, päivitetty 12.12.2015. Yle Uutiset. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, s. 4, 8, 178–179.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 97–98. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
- ↑ a b Osoitenumero tarkistettu Lambert Pettersonin vuonna 1896 laatimasta Tampereen kaupungin asemakartasta. Tampereen osoite- ja ilmoituskalenteri 1901–1902. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Tampereen rakennuskulttuuri. Osa 1: Kantakaupunki, s. 107. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 102.
- ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 103.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 98.
- ↑ Asemakaavan muutos: Pyynikin Trikoon teollisuustontin käyttötarkoituksen muuttaminen ja tehdasrakennusten suojelu, täydennysrakentaminen, muutokset katu- ja puistoalueilla Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 320. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 99.
- ↑ Lyytinen, Hanna & Lehtimäki, Terhi & Murtonen, Niina: Tampereen kulkutautisairaalan rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 8. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, 2009. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 104.
- ↑ Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, s. 179.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 105.
- ↑ Lyytinen ym. 2009, , s. 20, 28, 39.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 101.