Kotirinne
Kotirinne on Helsingin Etu-Töölössä, Nervanderinkadun ja Pohjoisen Rautatiekadun kulmauksessa sijaitseva asuintalo, joka on valmistunut vuonna 1911. Rakennuksen naapuritaloina ovat Luonnontieteellinen museo, Taidehalli ja Eduskuntatalo.
Kotirinteen rakennuttajana oli joukko kansakoulunopettajia, jotka perustivat asuntopulasta 1900-luvun alussa kärsineessä Helsingissä asunto-osakeyhtiön. Yhtiö oli aluksi nimeltään Asunto-osakeyhtiö Päivärinne, mutta muutti sittemmin nimekseen Asunto-osakeyhtiö Kotirinne. Yhtiön rakennuttaman talon suunnitteli arkkitehti Usko Nyström, joka asui itsekin talossa 1910-luvulla. Talon valmistuttua Kotirinteeseen muutti 83 asukasta, joista 41 oli naisia.[1]
Kotirinteessä on kolme porrashuonetta, joilla on omat osoitteensa: Nervanderinkatu 1, Ainonkatu 4 ja Pohjoinen Rautatiekatu 11. Talossa on viisi kerrosta, ja siihen rakennettiin alun perin 40 huoneistoa. Suurin osa osakkaiden omistamista huoneistoista oli kolmi- tai nelihuoneisia. Ne olivat pinta-alaltaan 85–110 neliömetriä. Alkuperäiseen huonejakoon ei ole tehty suuria muutoksia.[1]
Asunnot jaettiin perustajajäsenten kesken siten, että kullekin tuli kaksi huoneistoa: toinen omaan käyttöön ja toinen vuokrattavaksi. Näin osakkeenomistajat saivat rahoitettua omaa asumistaan. Siten Kotirinteessä asui sekä asunnonomistajia että vuokralaisia. Kiinteistön alakerrassa on lisäksi liikehuoneistoja, joita asunto-osakeyhtiö vuokrasi. Alakerrassa on pitkään toiminut Soitin-Laineen myymälä. Kotirinteeseen rakennettiin 1930-luvulla lisäkerros, jossa on vuokra-asuntoja.[1]
Kotirinteessä on asunut sen yli satavuotisen historian aikana runsaasti tieteen tekijöitä, taiteilijoita ja talouselämän vaikuttajia. Tunnettuja asukkaita ovat olleet maantieteilijä J. G. Granö, radiotekniikan tutkija Jouko Pohjanpalo, runoilija ja kansakoulunopettaja Immi Hellén, tekstiilitaiteilija Toini Nyström, toimittaja ja kirjailija Hannes Markkula, säveltäjä ja muusikko Lasse Mårtenson, muotoilija Eero Rislakki, kauppaneuvos Matti Helkama sekä säveltäjä ja muusikko Kerkko Koskinen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Irene Murtomäki: Kotirinne – arvoisensa historiikin julkaissut taloyhtiö Kiiteistöposti 7/2016. Arkistoitu 20.9.2022. Viitattu 18.9.2022.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinämies, Kati: Tästä alkaa Töölö : Asunto-osakeyhtiö Kotirinne. Saarijärven Offset, 2016.