Hämeenkoski
| Hämeenkoski | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Hollola |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 283 |
| Hallinnollinen keskus | Hämeenkoski |
| Perustettu | 1865 ja 1410–1540 Lammista |
| Liitetty | 2016 |
| – liitoskunnat |
Hollola Hämeenkoski |
| – syntynyt kunta | Hollola |
| Pinta-ala |
195,63 km² [1] (1.1.2015) |
| – maa | 187,74 km² |
| – sisävesi | 7,89 km² |
| Väkiluku |
2 107 [2] (31.12.2015) |
| – väestötiheys | 11,22 as./km² (31.12.2015) |
Hämeenkoski (vuoteen 1995 Koski Hl.) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Hämeenkoskella asui 31.12.2015 2 107 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 195,63 km², josta 7,89 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 11,22 asukasta/km². Hämeenkosken naapurikuntia olivat Asikkala, Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna ja Kärkölä.
Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koski oli itsenäinen katolinen ja uskonpuhdistuksen jälkeen evankelis-luterilainen seurakunta vuosina 1410–1540, minkä jälkeen se liittyi kappeliseurakunnaksi Lammin seurakuntaan. Kunnallishallinnon erotessa evankelis-luterilaisista seurakunnista vuonna 1865 perustettiin Kosken kunta ja Kosken seurakunta jäi Lammin seurakunnan kappeliseurakunnaksi. Kosken seurakunta itsenäistyi Lammin seurakunnasta myöhemmin, vuonna 1870. Taloudellisen tilanteen vuoksi Hämeenkosken seurakunta liittyi kappeliseurakunnaksi Hollolan seurakuntaan vuonna 2007. Kunnallisesti Hämeenkoski jatkoi itsenäisenä vielä yhdeksän vuotta, kunnes sekin liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alusta.
Etolasta Koskeksi Hl ja edelleen Hämeenkoskeksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vielä 1700-luvulla Hämeenkoski tunnettiin Etolan pitäjänä. Sittemmin kunnan nimi oli Koski Hl; erisnimen perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi entisessä Turun ja Porin läänissä olevasta Kosken Tl kunnasta. Nimi Hämeenkoski otettiin käyttöön kunnassa vuonna 1995. Se valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella.
Koskella on sijainnut Kosken verkatehdas.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2014 lopussa Hämeenkoskella oli 2 104 asukasta, joista 1 074 asui taajamissa, 1 005 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hämeenkosken taajama-aste oli 51,0 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Hämeenkoski.
Hämeenkosken kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Ilola, Järvenpää, Kaunkorpi, Koski (Koskenkylä), Kurjala, Käikälä, Leiniälä, Meikkala, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Pätilä, Raijankorpi, Saapas, Tenhiälä, Toijala, Töykkylä.
Tunnustettua kylätoimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyrkkälän, Järvenpään ja Putulan muodostama Putulankulma valittiin vuonna 2003 Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.
Tunnettuja henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnetuimpia Hämeenkoskella syntyneitä suomalaisia ovat presidentiksi myöhemmin tullut J. K. Paasikivi ja kenraalimajuriksi ylennetty Ruben Lagus. Paasikiven muistomerkki sijaitsee Hämeenkosken Huljalan kylässä.
Muita tunnettuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markus Ahonen, kirjailija
- Paavo Heinonen, kauppaneuvos
- Tea Hiilloste, laulaja ja tv-persoona
- Tapio Ilomäki, elokuvasäveltäjä
- Huugo Jalkanen, runoilija, kriitikko, kääntäjä ja toimittaja
- Aura Jurva, kirjailija
- Antti Salmenlinna, sisustusarkkitehti, taiteilija
- Sirkka Selja, runoilija
- Jemina Sillanpää, näyttelijä, muusikko ja ohjaaja
- Väinö Kustaa Siltala, voimamies
- Aleksanteri (Aleksander) Tuloisela, Hollolan kihlakunnan talonpoikaissäädyn valtiomies 1863-1864
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Putulassa järjestetään vuosittain toukokuun lopussa ja syyskuun puolessa välissä kaksipäiväiset Kirjanpäivät yksityisen yhdistyksen pitämällä kirjastolla. Heinäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla Hämeenkosken taideyhdistys järjestää lisäksi Putulan Taide- ja kulttuuriviikot kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, Kevarin galleriassa. Kesä-heinäkuussa järjestetään iltaisin maatilatoreja Tulimäen Riihessä. Perinteiset palokunnanjuhlat järjestetään heinäkuussa.
Hämeenkosken vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antti Salmenlinnan suunnittelemassa Hämeenkosken vaakunassa on punaisella pohjalla kaksi ylhäältä vasemmalta alas oikealle johtavaa samansuuntaista hopeasauvaa, joissa kummassakin on kaksi polvihirttä niiden sauman osoittaessa viistosti alaspäin. Polvihirret kuvaavat sitä, että Hämeen läänin Koskella, nykyisellä Hämeenkoskella, on koskia. Hopeisten sauvojen keskellä on kolme hopeista kolmilehtistä apilaa kuvaamassa maataloutta.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linja-autojen vakiovuoroja liikennöi Hämeenkosken keskustaajaman kautta Lahteen, Hämeenlinnaan, Lammille, Tampereelle ja Forssaan. Pikavuorot pysähtyvät Hämeenkosken tienhaarassa valtatie 12:n varrella.
Keskustaajaman lähin rautatieasema sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Kärkölän Järvelässä. Lahden rautatieasemalle on matkaa noin 30 kilometriä.
Lähimmät lentoasemat sijaitsevat noin 95 kilometrin päässä Vantaalla ja noin 105 kilometrin päässä Pirkkalassa.
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruben Laguksen muistomerkki [5]
- J. K. Paasikiven syntymäpaikan muistokivi [5]
Hämeenkoski kirjallisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämeenkoski ja Hyväneulan kylä ovat keskeisenä tapahtumapaikkana Isaksson-sarjan romaanissa Sieluttomat, jonka on kirjoittanut kirjailija Markus Ahonen.[6]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämeenkosken alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hämeenkosken murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[7]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koski Hl:n pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla näkkileipä, koskelainen sahti sekä yrteillä maustettu piimäjuusto.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuntien asukasluvut kuukausittain (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietoja seurakunnista
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ Hollola ja Hämeenkoski olivat yksimieliset ja Hämeenkoski liittyy Hollolaan vuoden 2016 alussa Hämeenkosken kunta. Viitattu 23.3.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 294, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ = Keski-Häme Markus Ahosen uusimman dekkarin tapahtumat alkavat Hämeenkoskelta keski-hame.fi. Viitattu 22.4.2019.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenkoski Wikimedia Commonsissa
- Hämeenkosken kunnan kotisivut
- Tilastokeskus – Hämeenkosken avainluvut
- Pro Agria: Hämeenkoski-raportti 2013 (pdf)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
