Koruseppä
| Koruseppä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Elateriformia |
| Yläheimo: | Seppämäiset Elateroidea |
| Heimo: | Sepät Elateridae |
| Alaheimo: | Elaterinae |
| Suku: | Punasepät Ampedus |
| Laji: | tristis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ampedus tristis |
|
| Katso myös | |
Koruseppä (Ampedus tristis) on seppien heimoon kuuluva kovakuoriainen. Se on mustasepän (Ampedus nigrinus) jälkeen punaseppien laajan suvun (Ampedus) yleisin edustaja Suomessa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koruseppä on 7–9 mm:n pituinen kovakuoriainen, joka on helppo tunnistaa värityksestään. Kuoriainen on kauttaaltaan musta, mutta selvästi pitkittäisuurteisten peitinsiipien ulkoreunat ovat lähes kärkeen saakka keltaiset ja tyviosassa on kolmiomainen keltainen alue. Raajojen kaikissa jaokkeissa on hieman ruskeaa sävyä ja tuntosarvet ulottuvat etuselän takanurkkiin saakka.[1][2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korusepän levinneisyysalue ulottuu Euroopan poikki Siperian länsiosiin. Britteinsaarilta lajista on vain muutamia historiallisia havaintoja. Koruseppä on boreomontaani laji eli esiintymät painottuvat vuoristoihin ja pohjoisille alueille. Suomessa havaintoja on kyllä koko maasta Ahvenanmaalta ja etelärannikolta pohjoisimpaan Lappiin, mutta maan etelä- ja länsiosissa se on huomattavasti harvinaisempi kuin Suomenselältä pohjoiseen tai itään, missä se on erittäin yleinen.[1]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elinympäristöltään koruseppä edellyttää avonaisuutta. Sen ominta elinympäristöä ovat metsäpalojen ja avohakkuiden tuottamat aukeat maastot ja se kuuluukin hakkuuaukeiden tyypilliseen lajistoon. Pohjoisessa se viihtyy myös riittävän valoisissa metsissä.[1]
Toukat elävät kuolleessa puussa, joko keloissa tai maapuissa, olivatpa ne havu- tai lehtipuita. Ehdoton vaatimus on kuitenkin, että puu on sisäosistaan ruskolahonnut. Muiden Ampedus-suvun lajien tapaan toukka on muita toukkia saalistava peto. Koteloituminen tapahtuu aivan puun pinnan alle.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d K. Heliövaara, I. Mannerkoski, J. Muona, J. Siitonen & H. Silfverberg: Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-6612-38-6 s. 49–53 ja 161–163
- ↑ Elateridae of the British Isles (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)