Jaspis
Jaspis on tiivistä, läpinäkymätöntä kalsedonia. Se on epäpuhtauksien, erityisesti rautaoksidin punaiseksi, vihreäksi tai keltaiseksi värjäämä kivilaji.[1] Jaspis on kvartsin muunnos, ja koostuu pääasiassa silikaatista. Jaspis on myös suosittu korukivi.
Etymologia ja historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaspiksen nimi tarkoittaa "pilkullista kiveä", ja se juontuu latinan sanasta iaspis ja kreikan sanasta ἴασπις (iaspis). Näiden juurena ovat seemiläiset kielet, esimerkiksi heprean יושפה yushphah ja akkadin yashupu.
Vihreää jaspista käytettiin Mehrgarhissa 4000–3000 -luvuilla eaa. poran terissä. Minolaisella Kreetalla jaspiksesta kaiverrettiin sinettejä noin 1800 eaa., kuten Knossoksen kaivaukset osoittavat. Ylipäätään jaspis on ollut suosittu korukivi muinaisessa maailmassa.
Vaikka jaspis nykyään tarkoittaa ainoastaan opaakkia kvartsia, oli termin käyttö löyhempää menneisyydessä. Muinainen jaspis on ollut usein vihreää, sillä sitä on verrattu smaragdeihin ja muihin vihreisiin asioihin. Nibelungenliedissä jaspis mainitaan kirkkaana ja vihreänä. Muinaisissa lähteissä mainittu jaspis onkin todennäköisesti käsittänyt muitakin kalsedoniin kuuluvia kiviä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kinnunen, Kari: Jaspista Vimpelin Ryytimaalla. Geologi, 2008, nro 1, s. 6–12. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 5.1.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta jaspis Wikimedia Commonsissa
