Kopsan tuulivoimapuisto 1
| Kopsan tuulivoimapuisto 1 Pirttiselän tuulivoimapuisto |
|
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Raahe |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2012 [1] |
| Valmistunut | 2013 [2] |
| Rakennuttaja | Puhuri Oy [2] |
| Omistaja | Pirttiselkä Tuulipuisto Oy [3] |
| Operaattori | ABO Wind Services Oy [4] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 |
| Puistojännite | 20 kV [5] |
| Liittymisjännite | 110 kV [5] |
| Korkeus | 90–110 m [6] |
| Tuulivoimalat | 7 × Siemens SWT−3,0 DD (3 MW) [7][3] |
| Kapasiteetti | 21 MW [8][3] |
| Vuosituotanto | noin 60–65 GWh [3][9] |
 Kopsan tuulivoimapuisto 1 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kopsan tuulivoimapuisto 1, toisinaan myös Pirttiselän tuulivoimapuisto, on Pohjois-Pohjanmaalla Raahen Pirttiselällä, joka jää Möykkyperän ja Romuperän väliin, sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 7 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 21 megawattia ja vuosituotanto on noin 60–65 gigawattituntia [9]. Tuulivoimapuiston on rakentanut Puhuri Oy [2], sen omistaa Pirttiselkä Tuulipuisto Oy, joka on energiarahaston SUSI Renewable Energy Fund II tytäryhtiö, ja operoi ABO Wind Services Oy [4].[6][8][3]
”Kopsa” oli Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä ensimmäinen sisämaan tuulivoimahanke, jossa sovellettiin YVA-menettelyä.[10] Lisäksi tuulivoimapuistossa oli valmistuessaan Suomen korkeimmat tuulivoimalat.[3] Puhuri Oy on rakentanut myös Kopsan tuulivoimapuisto 2:n, joka sijaitsee parin kilometrin päässä tästä.[6]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuiston voimalaitokset muodostavat 4,4 kilometriä pitkän rivin, joka alkaa Latvanevalta, kulkee Pikku- ja Pitkä Pirttiselän kautta Pesuan pohjoispuolelle. Läheiseen Kopsaan on kolme kilometriä matkaa. Voimala-alueen muodostaa metsämaastossa ympäristöstään lievästi erottuvan harjannejakson, joka on paikoin kivikkoinen ja josta on otettu myös soraa. Alueella kulkee joitakin metsäautoteitä, joita on rakennettu lisää tuulivoimaloiden huoltoteiksi. Alueelle pääsee pohjoisessa kulkevalta kantatieltä 88, joka yhdistää Raahen ja Vihannin toisiinsa. Voimalat sijaitsevat 90–110 metrin korkeudella mpy.[6]
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Siemensin valmistamaa SWT-3,0 DD-mallia, jonka napakorkeus on 142,5 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 113 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia. Tuulivoimalan tyyppikohtainen melun vertailuarvo on 105,5 desibeliä [11].[7][2][3][8]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan 20 kilovoltin jännitteellä alueen eteläpuolella puolella sijaitsevalle sähköasemalle, joka sijaitsee aivan koilliseen Ruukkiin johtavan 110 kilovoltin sähkölinjan vieressä. Sähköasemalta on lyhyet kytkentäjohdot Ruukin sähkölinjaan.[6][5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu ja rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuiston suunnittelija ja hankkeen käynnistäjä on Puhuri Oy, joka on Kanteleen Voiman tytäryhtiö.[12] Tuulivoimapuiston osayleiskaava päätettiin laatia huhtikuussa 2009 ja laittaa vireille lokakuussa 2009.[12] Sen pinta-ala oli 14 neliökilometriä. Tämän jälkeen se altistettiin YVA-menettelylle, jos siihen pyydettiin lausunnot alueen sidosryhmiltä. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuoden 2011 syystalvella ja uusi kaavaluonnos oli näytillä vuoden 2012 kevättalvella. Osayleiskaavaluonnos oli paljon laajempi kuin sen toteutuma. Siinä esimerkiksi puolustusvoimat esitti hyväksyntänsä vain seitsemälle tuulivoimalaitokselle, jotka sijaitsivat rivimäisessä muodostelmassa.[13][14] Vaikka muutakin vastustusta esiintyi [14], hyväksyi valtuusto osayleiskaavan huhtikuussa 2012 ja se tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 2012. Rakennusluvat oli myönnettiin vain seitsemälle tuulivoimalalle, jotka muodostivat tunnuksella Kopsa I tunnetun tuulivoimapuiston. Sen rakentaminen käynnistyi samana vuonna.[1] Tuulivoimapuiston laajennuksena käynnistettiin hanke Kopsa II, joka toteutui lopulta 10 tuulivoimalaitoksen kokoonpanolla vuosi tämän jälkeen.[5][15][16]
Omistajanvaihdos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto valmistui elokuussa 2013.[2] Puhuri operoi omistajana tuulipuistoa seuraavat kolme vuotta.[3] Yhtiö rakensi uusia voimalaitoksia ja joutui rahoitusongelmiin. Ratkaisuna se myi Kopsa I:n lokakuussa 2016 sijoittajayhtiölle SUSI Renewable Energy Fund II, jonka tytäryhtiön Pirttiselkä Tuulipuisto Oy omaisuudeksi tuulipuisto tuli. Uudeksi operaattoriksi tuli Ilmatar Energy. Kauppasumma käytettiin muiden uusiutuvien energiatuotantojen rahoitukseen. Puhuri jatkoi edelleen viereisen Kopsa II:n omistajana.[3][17][9]
Tammikuun 2024 onnettomuusuutisessa ilmeni, että tuulipuiston uusi operaattori on ABO Wind Services Oy.[4]
Uutisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kopsan kyläyhdistyksen asukkaiden toimesta nostettiin uutisiin Haapaveden televisiosignaalin häiriöt, jotka Kopsan tuulivoimapuistot aiheuttavat heille. Osa asukkaista saivat lähetykset näkyville kääntämällä antenninsa kohti Oulua, mutta kaikilla se ei auttanut.[18]
Joko Kopsa I:n tai Kopsa II:n tuulivoimalaan törmännyt merikotka löydettiin huhtikuussa 2016 kuolleena tuulivoimalaitoksen juurelta. Kotka toimitettiin Oulun yliopistolle, jossa se määritettiin kuolleen voimalan lavan iskusta.[19]
Tammikuussa 2024 yhdestä tuulivoimalasta irtosi tuuliturbiinin siipi, joka putosi muuten ehjän maahan voimalaitoksen lähelle. Kaikki muut kuusi touulivoimalaitosta pysäytettiin varotoimena vian selvittämisen ajaksi.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jussila, Elisa: Raahen tuulivoimapuisto etenee yle.fi. 24.4.2012. Helsinki: YLE. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ a b c d e Wind energy statistics in Finland (PDF) vuosiraportti 2014. 2015. Helsinki: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Puhuri myynyt Kopsa I tuulipuiston sijoittajan omistukseen puhuri.fi. 28.10.2016. Haapavesi: Puhuri Oy. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ a b c d Myllykoski, Timo: Tuulivoimalan lapa irtosi Kopsassa, kuusi muuta voimalaa pysäytetty kaiken varalta raahenseutu.fi. 12.1.2024. Raahe: Raahen Seutu. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ a b c d Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (kaavaselostus, s. 4–7, 26, 30, 43–49) raahe.fi. 29.5.2012. Raahe: Raahen kaupunki / FCG Finnish Consulting Group. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ a b c d e Kopsa I tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ a b Siemens SWT-3.0-113 www.thewindpower.net. 4.6.2018. Ranska: The Wind Power. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Kopsa I www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c SUSI Renewable Energy Fund II Acquires its Second Wind Farm in Finland evaluateenergy.com. 28.10.2016. EvaluateEnergy Ltd.. Viitattu 27.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Lähteenmäki, Reijo: Raahen Kopsan tuulivoimahankkesta YVA yle.fi. 4.5.2009. Helsinki: YLE. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Tuulivoimpuisto Mastokangas - Meluselvitys (PDF) siikajoki.fi. 6.3.2016. Vaasa: Etha Wind Oy / Siikajoen kunta. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ a b Lähteenmäki, Reijo: Tuulen laatua aletaan tutkia Raahessa yle.fi. 30.7.2009. Helsinki: YLE. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Veräjänkorva, Arto: Vanha tutka-asema jumittaa yhä tuulivoimaa Raahessa yle.fi. 17.10.2012. Helsinki: YLE. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ a b Lähteenmäki, Reijo: Tuulimyllypuisto nostattaa tunteita Raahessa yle.fi. 23.4.2012. Helsinki: YLE. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Kopsan tuulivoimapuiston II osayleiskaava (PDF) (kaavaselostus, s. 48–49) raahe.fi. 28.5.2013. Raahe: Raahen kaupunki / FCG Finnish Consulting Group. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ Kopsan tuulivoimapuistohanke, Raahe YVA-selostus. 24.4.2018. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Kopsan tuulipuiston vanhempi osa vaihtoi omistajaa kaleva.fi. 26.10.2016. Oulu: Kaleva Media. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ Hannus, Tanja: Tuulivoimala sotkee tv-kuvan - joulu ilman tv:tä Raahen Kopsassa yle.fi. 8.1.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Jurkko, Kati: Merikotka kuoli tuulivoimalan lapoihin Raahessa yle.fi. 25.5.2016. Helsinki: YLE. Viitattu 26.1.2024.