Koorasten kylän järvialue
Koorasten kylän järvialue (vir. Kooraste järvestik) on Otepäässä ja Kanepissa Virossa yleisesti tunnettu 15 järven muodostama kokonaisuus, jonka lisäksi siihen voidaan liittää joitakin pienempiäkin järviä. Viime jääkauden loppuvaiheessa jäätiköiden sulamisvedet kuluttivat Otepään ylängön rinteeseen kaksi jäätikköjokilaaksoa (vir. ürgoru, alkulaakso), jotka risteävät toisensa Kanepin kunnassa Suurjärven kohdalla. Laakson pohja on epätasainen ja laakson syvänteisiin on muodostunut järviä, joiden kautta virtaa yleensä oja tai joki. Koorasten kylässä olevat laaksot ovat nimeltään Jõksi-Kooraste jäätikköjokilaakso (vir. Jõksi-Kooraste ürgoru) ja Voki-Truuta-Kooraste jäätikköjokilaakso (vir. Voki-Truuta-Kooraste ürgoru).[1][2][3]
Jõksi-Kooraste jäätikköjokilaakso
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jõksi-Kooraste jäätikköjokilaakso on koillis-lounas-suuntainen ja suurimmaksi osaksi järvetön laakso. Se on noin 30 kilometriä pitkä ja sen koillispäässä sijaitsee Väikene-Palojärv ja sen vieressä virtaava Hilba jõgi, joka laskee Emajokeen. Jokilaakso nousee lounaaseen mentäessä ja seuraaja tavoittaa pian Karaski orgin ja pian sen jälkeen Tsigaorgin. Hilba jõgi alkaa Kogrõjärvestä. Tässä kohtaa on laaksossa kynnys, jonka eteläpuolella sijaitsee ensimmäinen Koorasten järvialueen järvi Piigandi järv. Yhdessä Vähkjärven ja Jõksi järven kanssa ne alkoittavat varsinaisen järviketjun. Sen katkaisee Võhandu jõgi, jonka kautta niiden vesi laskee etelään päin. Jäätikköjokilaakso jatkuu länteen ja ylittää uuden kynnyksen. Sen jälkeen, Peratsjärven ja Väike-Peratsjärven perästä, laskee Kokõ oja laaksoon ja alkaa seuraamaan sitä virraten lounaaseen päin. Laakson syvänteisiin ovat muodostuneet Mudsina järv, Kõvvõrjärv ja Linajärv, joiden jälkeen oja kääntyy itään. Koorastessa olevan kynnyksen jälkeen saavutaan suurimman järven Suurjärven äärelle. Tämän kautta on muodostunut toinenkin jäätikköjokilaakso, joka esitellään alempana. Suurjärven jälkeen tulee laaksossa vastaa Uiakatsi järv, jonka länsipuolella olevaan Rüüvliorgissa se sitten katoaa.[1][3][a][b]
Voki-Truuta-Kooraste jäätikköjokilaakso
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voki-Truuta-Kooraste jäätikköjokilaakso on nimestään huolimatta paljon pitempi jäätikköjokilaakso, kuin Vokin ja Koorasten välinen. Tässä selostuksessa pitäydytään vain siihen osuuteen, joka alkaa Võhandu jõesta. Se kulkee joesta alkaen Suurjärven kautta länteen päin, ja laaksoon on muodostunut useiden järven järviketju, joiden kautta virtaa myös Võhandun sivujoki Pühäjõgi. Ketjun järviä ovat idästäpäin lueteltuina Suurjärv, Hatsikõ järv, Vaaba järv, Pikkjärv, Liinu järv, Lubjaahujärv, Sinikejärv, Nahajärv, Lambahanna järv, Voki järv ja viimeisenä Vidrike järv. Jokilaakson enimmäispituus on noin 13 kilometriä.[1][2][3][a][b]
Muut järvet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvialueen muut järvet sijaitsevat edellä mainittujen laaksojen sivuilla. Niitä ovat esimerkiksi Alopi järv, Hüüdre järv, Kurvitsa järv ja Palojärv.[3][a][b]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etenkin Voki-Truuta-Kooraste jäätikköjokilaakson kymmentä järveä kehutaan kauniiksi. Niiden veden [pH] on yli 7, ja ravinnetasoltaan ne ovat reheviä järviä. Ne ovat kirkasvetisiä järviä, joiden vesi on yhtä lailla peräisin lähteistä kuin sateesta. Veden mineraalipitoisuudet ovat kallioperän vuoksi keskitasoa.[2]
Järvien ympäristöön on merkitty pyöräilyreitti, jonka varrella sijaitsevilla järvillä on levähdyspaikkoja.[4]
Luonnonhistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäätikköjokilaaksot muodostuivat Virossa ylänköalueiden rinteisiin samalla tavalla kuin tapahtui Haanjan ylängön jäätikköjokilaaksossakin.
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kooraste järvestik, kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 20.4.2017
- ↑ a b c Kooraste järvestik, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi), viitattu 20.4.2017 (viroksi)
- ↑ a b c d Kooraste järved, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 20.7.2020
- ↑ Kooraste rattarada (kartta pyöräilyreitistä), viitattu 21.7.2020
