Kontiolahti

Kontiolahti Kontiolax
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°46′N, 29°51′E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Joensuun seutukunta
Kuntanumero	276
Hallinnollinen keskus	Kontiolahden kirkonkylä
Perustettu	1873
Kokonaispinta-ala	1 029,82 km² 112:nneksi suurin 2022
– maa	799,64 km²
– sisävesi	230,18 km²
Väkiluku	15 048 74:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	18,82 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	21,1 %
– 15–64-v.	61,0 %
– yli 64-v.	17,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,6 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,3 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Jari Tuononen
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • SDP  • PS  • Kok.  • Vihr.	14 10 5 4 2
www.kontiolahti.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kontiolahti (ruots. Kontiolax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 15 048 henkilöä, ja sen pinta-ala on 1 029,82 km², josta 230,18 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 18,8 asukasta/km². Valtatie 6 kulkee Kontiolahden kuntakeskuksen kautta, josta on sitä pitkin naapurikaupunki Joensuuhun matkaa noin 20 kilometriä. Kontiolahti on kasvava kunta. Sitä selittää pitkälti suurempi syntyvyys ja muuttovoitto.

Kontiolahden Onttolassa toimii Pohjois-Karjalan rajavartiosto. Lisäksi Kontiorannassa toimi 31.12.2013 asti Pohjois-Karjalan Prikaati.

Maantiede

Kontiolahden naapurikunnat ovat Joensuu, Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi.

Kontiolahdella on 183 järveä, ja vesistöjä on kunnan pinta-alasta on 22,3 prosenttia (230 km²). Suurimpia niistä ovat Höytiäinen, Kangasvesi ja Herajärvi.

Kontiolahdella sijaitsee kokonaan tai osittain 11 Natura-kohdetta: Teerisaari-Sisuslahti, Soikkelin metsä, Pöllönvaara-Kruununkangas, Paiholan metsä, Kolvananuuro ja lähialueet, Kolin kansallispuisto, Jouhteninen, Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinne, Huuhkajanvaara ja Heinävaaran-Kyykänlammet.

Nähtävyydet

• Kolvananuuro on maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas rotkolaakso.
• Kontiolahti on tunnettu ampumahiihtokeskuksestaan. Siellä pidettiin vuoden 1999 ja 2015 ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut ja vuosittain se toimii ampumahiihdon maailmancupin osakilpailupaikkana. Ampumahiihtokeskuksessa on pitkä jäähdytetty latu, joka otetaan vuosittain käyttöön jo lokakuun alussa. Vuonna 2010 siellä aloitti kesäteatteri.
• Kotiseutukeskus. Päärakennuksen 3D-malli. Navetan 3D-malli.
• Jouhtenisen saaren luonnonsuojelualue trombituhoineen
• Höytiäisen saarten trombituhoalueet
• Vierevänniemen ranta-alue kirkonkylässä
• Jakokosken museokanava
• Mönnin 341-metrinen silta vihittiin 9. lokakuuta 2006. Pielisjoen yli johtava silta korvasi samalla Mönnin lossin. (Katso: Pielisjoen sillat)
• Mönnin-Selkien maisematie
• Kontiolahden satama

• 
  Kontiolahden kirkko.
• 
  Mönnin silta ylittää Pielisjoen.
• 
  Kontiolahden ampumahiihtokeskus.

Kyliä

Harivaara, Herajärvi, Iiksenniitty, Jakokoski, Kontiolahti, Kontioniemi, Kulho, Kunnasniemi, Kupluskylä, Kylmäoja, Lehmo, Mönni, Onttola, Paihola, Puntarikoski, Puso, Pyytivaara, Rantakylä, Romppala, Selkie, Varparanta ja Venejoki

Paiholan kylässä sijaitsi Pohjois-Karjalan alueen psykiatrinen sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus.

Historia

Kontiolahti kuului aluksi Liperin kirkkopitäjään. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1873. Höytiäisen järven tulvahaitat ja toive vesijättömaasta innostivat asukkaat yrittämään kanavan rakentamista vedenpinnan laskua varten. Pato murtui halitsemattomasti vuonna 1859, ja maisema muuttui dramaattisesti.

Kontiolahteen sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen Ruskealan siirtoväkeä.

Kunnanvaltuusto päätti 10.9.2007 äänin 21–14, että kunta ei osallistu kuntaliitosselvitykseen Joensuun seudun kuntien kanssa.

Hallinto ja kunnallispolitiikka

Kontiolahden kunnanjohtaja on Jari Tuononen. Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista kaudella 2021–2025 keskustalla on 14 ja SDP:llä 10 paikkaa.

Tammikuussa 2013 Kontiolahti nousi otsikoihin kunnanvaltuuston jäsenen rasististen kirjoitusten vuoksi.

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 3 417 työpaikkaa. Niistä 4,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa.

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rakentaja M. Laukkanen, rakennusalalla toimiva Master yhtiöt, Paiholan yhteismetsä ja alumiinin ja sinkin painevaluun erikoistunut Alsiva Oy.

Kauppa- ja teollisuusministeriö teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10. lokakuuta 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogemna-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään. Vuonna 2015 Skandinavian Uranium sai jatkoluvan. Uraanikaivoksia vastustaa alueella kansanliike.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kontiolahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			8 351
1985			9 213
1990			10 450
1995			10 831
2000			11 517
2005			12 768
2010			13 722
2015			14 827
2020			14 819
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kontiolahdella oli 14 830 asukasta, joista 10 496 asui taajamissa, 4 234 haja-asutusalueilla ja 100:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kontiolahden taajama-aste on 71,3 %. Kontiolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Joensuun keskustaajama*	6 188
2	Kontiolahden kirkonkylä	3 442
3	Kulho*	633
4	Paihola	233

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lehmo ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Joensuun keskustaajamaa, joka sijaitsee pääosin Joensuun kaupungin ja osittain myös Liperin kunnan alueella. Kulhon taajama sijaitsee pääosin Kontiolahdella, mutta pieneltä osin myös Joensuussa.

Liikenne

Kontiolahden alueen paikallisliikenteestä ja koululaisliikenteestä vastaa Joensuun seudun joukkoliikenne. Kontiolahdella on myös rautatieasema, jolla ei kuitenkaan ole enää henkilöliikennettä. Kunnan läpi kulkee Valtatie 6 sekä Kantatie 73 ja Kantatie 74.

Kulttuuri

Kirjasto

Kunnallisia kirjastopalveluja tarjoavat Kontiolahden kirjasto, Lehmon kirjasto sekä Kontiolahden ja Enon yhteinen kirjastoauto Runo-Antti.

Ruokakulttuuri

Kontiolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinpaisti eli muikkutirri ja kapakalakeitto.

Kulttuurihenkilöitä

Tunnettuja kontiolahtelaisia kulttuurihenkilöitä ennen ja nyt:^lähde?

• Jenna Bågeberg, tangokuningatar
• Sami Hopponen, harmonikansoittaja, Kultaisen Harmonikan voittaja 2007
• Janne Kinnunen, näyttelijä
• Ilkka Kortesniemi, sanoittaja
• Aleppo Kutvonen, kirjailija
• J. F. Lagervall, näytelmäkirjailija
• Arvid Lydecken, runoilija
• Jukka Nevalainen, muusikko
• Leena Nylander, taidegraafikko, videotaiteilija
• Veronica Pimenoff, kirjailija
• Antti Puhakka, talonpoikaisrunoilija
• Jouko Puhakka, kirjailija
• Markku Pölönen, elokuvaohjaaja
• Eino Säisä, kirjailija
• Liisa Tallgrén, kirjailija
• Saara Turunen, kirjailija, ohjaaja

Urheiluseurat

• Budoseura Tokumakai
• Höytiäisen Pursiseura
• Kontiolahden Kajastus
• Kontiolahden Urheilijat
• Kontiolahden Isku
• Kontio-Veljet
• Kulhon Kunto
• Lehmon Pallo -77
• Lehmo Balls-96
• Kontiolahden Avantouimarit
• Mönnin Veto
• FB Factor

Seurakunnat

Kontiolahdella on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kontiolahden seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kontiolahden alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.

Katso myös

• Kontiolahden lukio
• Luettelo Kontiolahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Lehmon koulu

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kontiolahti Wikimedia Commonsissa

• Kontiolahden kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Kontiolahden avainluvut