Herajärvi (Kontiolahti)
| Herajärvi | |
|---|---|
 Näkymä Jauholanvaaralta Herajärvelle keväällä |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kontiolahti ja Joensuu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Orivirta [1] |
| Järvinumero | 04.412.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 100 m [1] |
| Rantaviiva | 68,455 km [2] |
| Pinta-ala | 8,82692 km² [2] |
| Tilavuus | 0,074828 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 8,48 m [2] |
| Suurin syvyys | 36,1 m [2] |
| Saaria | 98 [1] |
 Herajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Herajärvi [1][2] on Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella ja osin Joensuun alueella Pielisen länsipuolella sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herajärven pinta-ala on 880 hehtaaria eli 8,8 neliökilometriä. Se on 12,9 kilometriä pitkä ja 2,9 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee Pielisen Purjeselän vieressä alle kahden kilometrin etäisyydellä Pielisen lounaisrannasta. Järviä erottaa toisistaan Kolilta alkava ja Herajoelle loppuva kallioalueiden ja harjujakson muodostama harjanne, jonka tunnettuja kohoumia ovat luoteesta lukien Mäkrä, Nuutilanvaara, Jauholanvaara ja Vesivaara. Myös järven lounaisrantaa seuraa harjanteiden sarja, jotka luoteesta lukien ovat Mörkövaara ja Ryläys, sitten Sammakkovaara ja Kolinvaara tai Heraniemenkoli. Riihiselän ja Eteläpääbselän sivulla kohoavat vielä Huuhkajavaara ja Kivivuori.[2][1]
Herajärven luoteisosa on yhtenäinen ja pitkä järvenselkä, jonka katkaisee muusta järvestä sen puolivälissä sijaitsevat ja toisiaan kohti kurkottavat Huutoniemi ja Kierinniemi, joiden väliin jäävät Kierinsaaret. Niiden eteläpuolella aukeaa Yläselkä, joka jatkuu Sikosalmen läpi kaakkoon päin Mäntyselkänä, ja se vielä jatkuu Enonsalmen läpi Riihiselkänä. Viimeinen järvenosa kaakossa on Eteläpäänselkä, joka aukeaa Riihiselän jälkeen Järvenpolven takaa. Valuma-alueen lasku-uoma Herajoki alkaa Alaselkänä (146 ha) tunnetun järven itärannasta. Herajärvi laskee Alaselkään Yläselän itärannassa Orivirran lasku-uoman kautta. Alaselän vedenpinnan korkeus on 20 senttimetriä alempana kuin Herajärvellä.[1]
Herajärvessä on kartan mukaan 98 saarta. Suurin saari on Yläselällä sijaitseva Kekosaari tai Eteläpäänsaari. Ahonsaari ja Pohjasaari eivät ole nimistään huolimatta saaria vaan pikemminkin niemiä.[1]
Herajärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 75 miljoonaa kuutiometriä eli 0,075 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 8,5 metriä ja suurin syvyys on 36,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee Järvenpolvessa. Järven luoteispuoli on keskimäärin matalaa ja kaakkoispää syvää järvenaluetta.[2][1]
Herajärven rantaviivan pituus on 68 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata, jota satunnaiset peltopalstat rikkovat. Maatiloja on vain muutama, mutta vapaa-ajan asuntoja on runsaasti. Niille tulee tiet Kolin kylältä tai Herajoelta tulevilta teiltä, tai Kolilta Herajoelle kulkevalta itäiseltä rantatieltä tai Kolilta alkavan yhdystien 5040 ja siitä haarautuvalta yhdystieltä 15735, joka vie Heraniemeen. Sieltä haarautuu loput rantaan vievistä teistä. Ainoat järven rantojen kulmakunnat ovat luoteispään Kotaniemi, keskikohdan Heraniemi, luusuan Herajoki ja järven Eteläpää. Kontiolahden ja Joensuun välinen kuntaraja kiertää järven siten, että vain pieni alue Eteläpäänselkää jää Joensuun puolelle.[2][1][3]
Valokuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Näkymä Jauholanvaaralta Herajärvelle -
Näkymä Vesivaaralta Herajärvelle -
Näkymä Jauholanvaaralta etelään Yläselälle
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herajärvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Pielisen reitin valuma-alueen (04.4) Pielisen alueella (04.41), jonka Herajoen valuma-alueeseen (04.412) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 100,0 metriä mpy.[1][4]
Valuma-alue saa pääosan vedestään vain omalta Herajoen valuma-alueelta. Siinä on 33 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat seuraavat: Jeron (154 ha) laskuoja on Myllypuro, joka laskee luoteispäähän Jokilahteen. Jero kerää itseensä monen harjujärven laskuvedet. Niitä ovat esimerkiksi Paimenenlampi (2 ha), Verkkolampi (11 ha), Purnulampi (3 ha), Vesilampi (4 ha) ja Upsalonlampi. Pohjansaarella sijaitsevat Kolinlampi (3 ha) ja Huurunlampi (3 ha), jotka laskevat luoteispäähän Koukkelonlahteen. Yläselkään laskee Pusonjoki, joka on Pusonjärven (165 ha) laskujoki. Pusonjärveen laskee suoraan Mustalampi ja Purnupuroa myöten esimerkiksi Ala-Purnulampi (3 ha), Ylä-Purnulampi (5 ha), Väärälampi (1 ha), Ahvenlampi (5 ha), Haukilampi (9 ha), Ala-Kalmo (15 ha), Ylä-Kalmo (15 ha) ja Kaakkuri (13 ha). Suoraan Pusonjokeen laskee Havukkalampi (2 ha), Niittylampi (1 ha), Hirvolanlampi (1 ha) ja Pitkälampi (2 ha). Suoraan Mäntyselkään laskee Huuhkajalampi (2 ha) ja Honkalampi, ja Eteläpäänselkään Pieni Mäntylampi (1 ha) ja Mäntylampi (4 ha). Järven kaakkoispäähän laskee Kuikkipuro, joka on Kuikkilammen, Kuikkalammen (1 ha), Ruoholampi (2 ha) ja Liskunlammen (2 ha) laskuoja. Samaan ojaan yhtyy pieni puro, jota pitkin laskee Moisseenlampi (1 ha). Patalampi (1 ha) sijaitsee Huutoniemessä rannan tuntumassa ja Eteläpäänselkään laskee kaksi Tuomilampea.[4]
Järven lasku-uoma on Orivirta, jossa vesi ohittaa Ahosaaren alle 10 metriä leveää ja alle 100 metriä pitkää salmea pitkin Alaselkään, josta se laskee edelleen Herajokea myöten Pieliseen.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolin kansallispuisto on perustettu lailla vuonna 1991 ja se sisältyy myös Natura 2000 -ohjelmaan. Kansallispuiston alueita ulottuu Pielisen ja Herajärven välisellä kannaksella linnuntietä yli viiden kilometrin matkalta. Kansallispuistossa ja sen ympäristössä kulkee merkittyjä patikkareittejä, jonka varrella on järven rantaan merkitty pysähdyspaikkoja. Herajärvi näkyy monesta patikkareitin näköalapaikasta.[5][6][7][8]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herajärven vedenpinta on ollut ennen 1750-lukua noin 10 metriä korkeammalla kuin nykyään eli noin 110 metriä mpy. Järvenlaskun jälkeen järven vedenpinta on asettunut nykyiselle tasolleen, jolloin siitä erottui Alaselkä omaksi järvekseen. Mikäli tieto pitää paikkansa, selittyy Ahosaaren nimikin, sillä sen 110-metrinen korkeuskäyrän mukaan sillä pikalla olisi ollut useita saaria ennen maatumistaan. Myös länsirannalla sijaitseva matala Pohjasaaren ranta selittyisi samalla tavalla.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Herajärvi, Kontiolahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ Herajärvi, Kontiolahti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b Herajärvi (04.412.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ luontoon.fi: Koli, viitattu 11.1.2018
- ↑ luontoon.fi: Kolin reitit, viitattu 11.1.2018
- ↑ luontoon.fi: Herajärven kierros, viitattu 11.1.2018
- ↑ Metsähallitus: Kansallispuisto Koli, viitattu 11.1.2018
- ↑ Herajärvi-seura: Tietoa Herajärvestä, viitattu 11.1.2018
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pölönen Toivo: Puson perukoilta Herajärven heinämailta - Kyläkirja Kontiolahdelta, 338 sivua, 1999, Omakustanne
- Talka, Joonas: Kolihaalaus: Herajärven kierros, 11.1.2018
- Marja: Herajärven kierros, 11.1.2018